Slider

Strömforsin ruukki - Suomen vanhimpia rautaruukkeja

lauantai 7. joulukuuta 2024

 

Ruukeissa on sitä jotain. Olen käynyt monissa ruukeissa Suomessa, ihaillut Strömforsin ruukkia Instagramin julkaisuissa ja lehtijutuissa. Olinkin kesällä 2022 suoraan sanottuna aika täpinöissäni, kun pääsin vihdoin paikan päälle näkemään ja kokemaan paikan omin silmin.

Kiertelimme ruukkialuetta ympäri, piipahdettiin käsityöläispuodissa ja istuttiin pitämään sadetta ison terassivarjon alle nauttien kahvia ja pientä suolaista. Ruukkialueella oli muitakin kävijöitä, mutta ilmapiiri oli silti mukavan rento ja rauhallinen - täydellinen kesäpäivä upeissa maisemissa.

Strömforsin ruukin kartta, kuva: Strömforsin ruukki




Ruukkien historiaa


Ruukilla tarkoitetaan historiallista teollisen metallintuotannon yksikköä. Ruukkien ympärille kehittyi kokonaisia kyläyhteisöjä ja niillä oli tyypillisesti oma kirkko, koulu ja lääkäri. Ruukit olivat pieniä valtioita valtion sisällä ja yhteiskuntamalliltaan hyvin hierarkisia. Nykyään tunnettuja ja kunnostettuja ruukkialueita Suomessa ovat Teijon ruukki (vielä omalla to do-listallani), Noormarkun ruukki sekä Fiskarsin, Antskogin sekä Billnäsin ruukit. Ruukeissa valmistettiin raudan ja kuparin lisäksi erilaisia metallituotteita. Suomessa on ollut ainakin 134 (!!) ruukkia. Suomessa ruukkeja on restauroitu Museoviraston johdolla.

Ruukinisäntä eli ruukinpatruuna oli arvojärjestyksessä ensimmäinen ja mestarit toimivat esimiehinä. Heidän jälkeen hierarkiassa olivat ammattimiehet ja muut ruukin työntekijät.






Armonlinnan rakennutti Virginia af Forselles ja on saanut nimensä hänen mukaansa, sillä vuorineuvoksenttaren aikaa kutsuttiin "Hänen Armonsa aikana.

Strömforsin ruukin sotaisa historia

Strömforsin ruukki on perustettu vuonna 1695. Vapaaherra Johan Creutz perusti ensimmäisen kankivasarapajan Petjärven kylään, Kymijoen läntisimmän haaran varrelle, joka oli osa Pyhtään pitäjää.

Kankivasarapajan perustamisen aikaan Suomi oli osa Ruotsia. Ruotsi ja Venäjä kävivät sotaa 1741-1743 ja tuota aikaa kutsutaan pikkuvihaksi. Ruotsia oli jäänyt kaivelemaan Pohjan sodassa (1700-1721) kärsityt tappiot ja Ruotsin tavoitteena oli ottaa revanssi. Pohjan sodassa Ruotsi kävi sotaa suuren vihollisliittouman välillä, johon lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola-Liettua. Pohjan sodan jälkeen Ruotsi joutui luovuttamaan Uudenkaupungin rauhassa suuria alueita.

Ruotsin revanssi ei kuitenkaan toteutunut Ruotsin näkökulmasta toivotulla tavalla. Pikkuvihan jälkeen solmittiin Turun rauha, jonka yhteydessä uusi raja vedettiin etelässä kulkemaan Kymijoen läntisintä haaraa myöten, jolloin Pyhtää jakautui kahtia: Venäjän puoleiseen Pyhtääseen ja Ruotsin puoleiseen Ruotsinpyhtääseen. Lisäksi Lappeenrannan, Haminan ja Savonlinnan kaupungit menetettiin Venäjälle. Anders Nohrström ja Jakob Forselles ostivat ruukin, joka jäi Ruotsin puolelle. Nimi muutettiin myös Strömforsin ruukiksi, samoin pitäjän ruotsinkielinen nimi muuttui samannimiseksi.

Hänen Armonsa aika


Uusien omistajien myötä ruukin toiminta laajeni ja alueelle perustettiin manufaktuuripaja, saha sekä mylly. Vuonna 1781 aateloidun Jakob af Forsellesin pojan, vuorineuvos Henrik Johan af Forsellesista tuli ruukin omistaja. Monimutkaisten omistussuhteiden aikana, Nohrströmin ja Forsellesin kuoltua, ruukki oli päässyt rapistumaan.

Henrik Johan af Forselles ei ehtinyt kauan toimia ruukin omistajana, sillä hän kuoli vain 35-vuotiaana vuonna 1890 ja hänen leskensä, vuorineuvoksetar Virginia af Forselles otti ohjat. Vuorineuvoksettaren aikaa kutsuttiin ruukilla "Hämen Armonsa aikana" ja hänen aikakautensa keskeisenä rakennuksena on hänen rakennuttamansa kolmikerroksinen punainen puurakennus, Armonlinna, joen partaalla.Virginia hallitsi ruukkia lähes 60 vuotta, kuolemaansa 1847 saakka.

Leskivuorineuvoksettaren aika ruukissa oli kaikkea muuta paitsi helppoa - 1805 paloi vastikään rakennetut asuin- ja karjarakennukset. Virginian aloitteesta tietoisuus paloturvallisuudesta lisääntyi ja alueen rakennuskanta kasvoi. Rakennukset vakuutettiin. Ruotsin kansallisarkistossa säilytetyistä palovakuutusasiakirjoista on saatu tarkka tieto rakennuskannasta. Vuonna 1808 syttyi Venäjän ja Ruotsin välinen sota, jonka vuoksi myös Strömforsin ruukki kärsi vaurioita. Venäläisten ylipäällikkö Buxhoevden oli luvannut, että joukkojen aiheuttamat vahingot korvataan, mutta näin ei käynyt siitäkään huolimatta, että Virginia lähetti useita anomuksia eri tahoille vahinkojen korvaamiseksi.

Af Forsellesin suvun aika ruukissa päättyy

Ruukki siirtyi vuonna 1855 Virginia af Forsellesin lapsenlapselle Pehr Henrik af Forsellesille, mutta teknisistä uudistuksista huolimatta vuonna 1879 raudanviennin tila ja huono sato johtivat Strömforsin ruukin luovuttamiseen af Forsellesin velkojille. Kauppaneuvos Antti Ahlström osti 1886 vararikkoanomuksen jättäneen Strömforsin. Ahlströmillä oli tuolloin jo omistuksessaan 13 sahaa ja 3 rautaruukkia. Ahlstörm keskittyi sahateollisuuden kasvattamiseen ailahtelevien rautamarkkinoiden vallitessa, joka oli oikea valinta. Ahlström kuoli kuitenkin 1896.

1. ja 2. maailmansota pysäyttivät sahateollisuuden noususuunnan hetkellisesti. Sahaus toi mukanaan tukkiuitot Kymijoella ja uittojen mukana sesonkityövoiman. Tukkikuljetuksia varten Ruotsinpyhtäälle rakennettiin vuonna 1905 viisi kilometriä pitkä rautatie. Saha päätti toimintansa vuonna 1953, sillä sen metodit olivat jälkeen jääneitä ja kuljetuksissa oli haasteita.

Strömforsin nykyisyys ja tulevaisuus


A.Ahlströmin osakeyhtiö siirsi vuonna 1947 Karhulan lasitehtaan keinohartsitehtaan Strömforsiin valmistuneisiin uusiin tiloihin. Muoviteollisuudelle oli kasvavaa tarvetta lisätiloille. Tehtaan siirtäminen takasi kasvavan työllisyyden alueelle. Ruukin rakennukset haluttiin suojella ja vuonna 1968 hyväksyttiinkin Suomen ensimmäinen suojelumääräyksiä sisältänyt rakennuskaava. 1990-luvun lopulla ruukin aluetta ryhdyttiin elävöittämään ja rakennuksia korjattiin. Vuonna 1999 A.Ahlströmin osakeyhtiö myi sähkötarvikkeita valmistavan Strömforsin tehtaan ranskalaiselle Schneiderille. Omistajavaihdos ei aluksi vaikuttanut tehtaan toimintaan, sillä se työllisti vielä vuonna 2008 40% alueen väestöstä, mutta vuonna 2014 Schneider Electronics päätti siirtää tuotantonsa pois Strömforsista ja yli 200 henkeä jäi työttömäksi.

Vapaaehtoiset käärivät hihat ja Yrittäjäyhdistys Vireä Strömfors ry kehittää ruukkialueen toimintaa ja järjestää erilaisia tapahtumia. Strömforsin tehdas on ollut vuodesta 2015 lähtien pyhtääläisen sijoitus- ja kehitysyhtiö Helmiryhmä Oy:n omistuksessa. Vuodesta 2010 lähtien Ruotsinpyhtää on kuulunut Loviisan kuntaan. Tulevaisuuden tavoitteena on säilyttää vanhan ruukin elinvoimaisuus ja tukea alueen kehittymistä historiaa ja vanhaa rakennuskantaa kunnioittaen. Vireillä on myös asemakaava, sillä voimassa on ainoastaan vuoden 1966 rakennuskaava.


Letkumakasiini



Strömforsin ruukin kirkon alttaritaulun on maalannut Helene Schjerfbeck.

Vanha kirkko jäi rajan taakse

Oktogonin muotoinen eli kahdeksankulmainen kirkko sijaitsee Myllärinmäellä. Strömforsin ruukin kirkko on vanhin Suomen keskeiskirkoista, se on rakennettu 1770. Keskeisrakennukseksi sanotaan rakennusta, joka on symmetristä rakennusta, jonka tilat on ryhmitelty esimerkiksi korotetun keskustan ympärille. Se voi olla pohjamuodoltaan joko pyöreä, neliö tai monikulmainen.

Turun rauhassa Pyhtää halkaistiin kahtia ja kirkko jäi Venäjän puolelle. Pyhtään kirkossa käytiin rajan takaa sitkeästi ja ruotsinpyhtääläisiä haudattiin kirkkoon vielä muutamia vuosia rauhan solmimisen jälkeen. Oli siis rakennettava uusi kirkko Ruotsinpyhtään puolelle. Jumalanpalveluksia pidettiin aluksi pitäjän suurimmissa taloissa. Varat uuden kirkon rakentamiseen kerättiin kahdella valtakunnallisella kolehdilla. Uusi kirkko päätettiin rakentaa pitäjän suurimpaan keskukseen, Strömforsin rautaruukin yhteyteen.

Ruotsinpyhtään uusi kirkko rakennettiin 1770-1771 ja sen suunnitteli yliluutnantti ja ritari Olof Glansenstjerna ja rakennusmestarina toimi Nils Gimberg. Kirkko oli alunperin tervanmusta, mutta vuonna 1898 kirkon ulkoasu muuttui. Kirkko sai uudet ikkunat, valkoisen maalipinnan ja uuden alttaritaulun. Alttaritaulun on maalannut Helene Schjerfbeck. Alttaritaulu on Schjerfbeckin ainoa ja johtuen vaikeasta sairaudestaan, häntä auttoi taitelija-kollega Maria Wiik. Kaksi aiempaa, tekijätiedoiltaan tuntemattomiksi jäänyttä alttarimaalausta ovat kirkossa yhä esillä. Maalaukset restauroitiin 2003. Kirkolla ei ole erillistä kellotapulia vaan kellot ovat rakennuksen keskellä kohoavassa pikkutornissa eli lanternissa.

Strömforsin ruukin kirkko rakennettiin kahdella valtakunnallisella kolehdilla.

Strömforsin ruukki oli ja on valokuvaajan taivas. Tätä blogipostausta kirjottaessa opin jälleen paljon uutta historiasta ja tiedänpä nyt myös sen, miksi on olemassa Pyhtää ja Ruotsinpyhtää. Se kotimaanmatkailussa onkin parasta, että oma ymmärrys ja tieto lisääntyy kun käy uusissa paikoissa ja perehtyy niihin vähän enemmän.

Blogikirjoituksen lähteet



Haukkavuoren näkötorni rakennettiin alun perin vesitorniksi

lauantai 20. heinäkuuta 2024

 

Haukkavuoren näkötorni

Haukkavuoren näkötorni edustaa jugendia ja klassismia

Haukkavuoren näkötorni sijaitsee Kotkansaarella, Kotkan keskustassa. Tornin huippu on noin 72 metriä merenpinnasta. Näkötorni on arkkitehtuurityyliltään jugendia ja klassismia. Haukkavuoren tornin on suunnitellut arkkitehti Jussi Paatela. Paatela on suunnitellut mm. Vaasan vesitornin ja Tampereen vanhan pääkirjaston, tamperelaisille tutummin kulttuuritalo Laikun. Jussi Paatela on suunnitellut myös Mikkelin Naisvuoren vesitornin, jonka sukulaisuus Haukkavuoren torniin on selkeästi havaittavissa.

Kotkan merimaisemia


Vesitornista näkötorniksi

Rakennustyöt aloitettiin jo vuonna 1914, mutta sisällissota viivästytti töitä ja rakennus otettiin käyttöön vuonna 1920. Toisen maailmansodan aikana tornista valvottiin ilmatilaa ja se muutettiin näkötorniksi 1960-luvulla, kun Metsolaan valmistui uusi vesitorni.

Alkuperäisessä Paatelan piirustuksessa on myös suuri pylvässali, joka olisi toiminut ravintolasiipenä. Se oli suunnitelmissa vielä ennen toista maailmansotaa. Sodan seurauksena Kotkalla ei kuitenkaan ollut rahaa suunnitelmien toteuttamiseen ja aikakin oli jo ajanut Jugend-tyylin ohi. Käytännöllisyyden vaatimukset ohittivat estetiikan rakentamisessa.

Selkeällä säällä näkötornista näkee hyvin 47 kilometrin päähän pohjoiseen Kouvolan keskustaan ja etelään Suomenlahdelle Suursaareen 40 kilometrin päähän.

Kotkan kaupunkimaisemia

Kesällä 2024 tornissa on taidenäyttely

Haukkavuoren näkötorni on avoinna kesällä 2024 4.6.–31.8. tiistaista lauantaihin 11–18. Tornin yönä lauantaina 17.8.24 torni on avoinna 12–24. Näkötornissa on nähtävillä Kotkan taiteilijaseuran tekemä taidenäyttely ja Tornin yössä on nähtävillä myös toinen näyttely. Näkötorniin on maksuton sisäänpääsy.

tuulivoimaloita Kotkan alueella

Roadtrip 2022

Kesällä 2022 Haukkavuori valikoitui yhdeksi vierailukohteeksi. Näkotorneista näkee kaupunkia niin erilaisesta perspektiivistä kuin maanpinnalta katsottuna. Nähdessäni alunperin Haukkavuoren näkötornin olin ihan varma, että se olisi ollut majakka, vähän kuten Suomenlinnan kirkontorni (jonka aukioloajat ovat muuten aivan todella onnettomat turistin näkökulmasta).

Suuntasimme torniin heti sen auettua, jotta ehtisimme vielä viimeisenä reissupäivänä Strömforsin ruukkiin. Päivä valkeni aurinkoisena ja lämpimänä. Tornissa ei ollut juurikaan muita kävijöitä vielä tuohon aikaan, joten tornissa pääsi olemaan kaikessa rauhassa.

Maisemien katselun jälkeen olisi voinut nauttia jäätelöt tornin juurella, sillä paikalla oli jätskikioski :)


Kotkan kattojen yllä

Haukkavuoren näkötornin sisäkuvaa

Blogikirjoituksessa käytettyjä lähteitä

Haukkavuoren näkötornin juurella


Kansallinen kaupunkipuisto Sapokan vesipuisto - entinen hyppyrimäki

perjantai 10. toukokuuta 2024

 


Sapokan vesipuistossa hypättiin mäkeä

Kotkan keskustassa, Kotkansaarella merivesi syöksyy 20 metriä korkeasta putouksesta. Ollaan Sapokan vesipuistossa. Nimitys tulee venäjän kielen sanasta sapog – saapas, jota lahti muodoltaan muistuttaa.

Sapokanlahden alue on kaavoitettu jo vuonna 1917 puistoalueeksi. Nykyiseltä putouskalliolta hypättiin mäkeä vuoteen 1953 asti.Sapokan alue on Ruotsinsalmen linnoituskaupungin ajoilta (1700-luvun loppupuolelta) ja ollut virkistyskäyttöalueena jo tuolloin. Lahdelle suunniteltiin jossain vaiheessa venäläisen laivaston korjaustelakkaa.

Vesipuiston tarina on kuin sadusta: rumasta ankanpoikasesta tulee upea joutsen. Puiston kunnostaminen aloitettiin vuonna 1990 ja neljä vuotta myöhemmin puisto valmistui. Puiston pääsuunnittelijana on toiminut Kotkan kaupungin entinen pitkäaikainen kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen. Suunnittelun keskiössä ovat olleet runsaan ja monipuolisen kasvillisuuden lisäksi vesi, kivi ja valaistus.

Putouksesta tuleva vesi johdetaan uloimmalta aallonmurtajalta puolen kilometrin pituisesta putkesta. Putousta on mahdollisuus tunnelmavalaista eri teemaväreillä. Sapokan vesipuiston hauska erikoisuus on melkein parisenkymmentä pronssista eläinveistosta, jotka ovat kuvanveistäjä Hannele Kylänpään käsialaa. Montako eläintä sinä löydät puistoalueelta?



Kotka on täynnä puistoja

Katariinan meripuistosta matka jatkui kohti Sapokan vesipuistoa. Nousimme portaat ylös vesiputoukselle ja katselimme maisemaa, jonka horistontissa näimme seuraavan kohteemme: Haukkavuoren näkötornin.
Ennen näkötorniin kiipeämistä ehtisimme antaa silmien levätä näissä upeissa puistomaisemissa. Putouksen ylätasanteella on kivinäyttely, jossa voi tutustua suomalaisiin kaupallisesti saatavilla oleviin kivilajeihin ja kiven eri työstömahdollisuuksiin.




Vanhat kuvat lainattu täältä.







Horisontissa näkyy Haukkavuoren näkötorni.





Katariinan Meripuisto Kotkassa - entisestä öljysatamasta upeaksi virkistyspaikaksi

lauantai 3. helmikuuta 2024

Katariinan meripuistossa on pienoismalleja majakoista.
Katariinan meripuistossa on pienoismalleja Itäisen Suomenlahden majakoista.

Katariinan Meripuisto

Katariinan Meripuisto on yli 20 hehtaarin suuruinen puisto- ja virkistysalue, jossa on tekemistä ja nähtävää jokaiselle. Oma lempparini on pienoismalli Itäisen Suomenlahden majakoista Porkkalanniemestä Seiskarin saareen. Kotkalainen Mikko Taskinen valmistanut majakat. Alueella on varsin vaiherikas historia.

Heinikkoa Katariinan meripuistossa.


Katariinan niemi, jolla Katariinan Meripuistokin sijaitsee, on entistä öljysatama-aluetta. Öljysataman toiminta saavutti huippunsa 1950- ja 1960-luvuilla. 1970-luvulla öljysatama muutettiin nestesatamaksi, mutta määräysten tiukentuessa, toiminta siirrettiin Mussalon satamaan. Öljy- ja nestesataman toiminta päättyi 2000. Muistona entisestä elämästään, alueelle on jätetty laitureita, vanha tiilimakasiini, betonisia suojavalleja kallion sisällä oleva öljyvarastoluola.

Viimeinenkin öljysäiliö purettiin 2003 ja matka kohti upeaa virkistysaluetta alkoi. Kaikki ei kuitenkaan olleet samaa mieltä alueen tulevaisuudesta. Heikki Laaksonen, kaupungin puutarhuri ja puistosuunnittelija sai osakseen soraääniä. Rahojen laittaminen virkistysalueen kehittämiseen koettiin joidenkin mielestä tuhlaamiseksi.

Purjevene seilaa merellä.

Taulu Olavi Heinon runosta muistolehdossa Katariinan meripuistossa.


Nyt kun alueella kiertelee ja kulkee, on vaikea uskoa paikkaa entiseksi öljysatamaksi. Luulenpa, että viimeisetkin soraäänensä antaneet ovat hoksanneet muuttaa mielensä ja huomanneet alueen houkuttelevan matkailijoita aivan Tampereelta asti 😉

Katariinan meripuistossa on myös tuhkansirottelupaikka. Muistolehdon ja tuhkansirottelupaikan tunnistaa jättimäisestä ankkurista. Monelle paikka onkin ollut viimeinen leposija, sillä Katariina Suuri menetti Kotkan edustalle lähes koko sotalaivastonsa Ruotsinsalmen toisessa taistelussa vuonna 1970. Skandinavian ja Baltian alueen merkittävin hylkykeskittymä sijaitseekin Katariinan niemen läheisyydessä.

Lähteet



Salminlahti kuuluu valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman Suomenlahden rannikon valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin

keskiviikko 27. joulukuuta 2023

Rantahaan lintutorni sijaitsee Salminlahdella.

Rantahaan lintutorni


Vuoden 2022 roadtripin ensimmäisenä majoituspaikkana toimi Hotelli Leikari. Hotellin vierestä lähtee luontopolku ja luontopolun varrella on lintutorni. Ensimmäisen reissupäivän iltana iltakävelyn kohteeksi valikoitui läheinen lintutorni, jonne oli matkaa vain puolisen kilometriä.

Ilta oli alkanut hämärtää jo siinä määrin, että oli vaikea erottaa lintuja kaislikosta. Mukana olisi pitänyt olla kiikarit, joilla olisi nähnyt paremmin. Varsinaista luonnonrauhaa alueella ei pääse kokemaan, siitä piti huolen viereisen moottoritien liikenne. 

Salminlahti

Salminlahti on luonnonoloiltaan merkittävä, pitkä ja matala merenlahti virtaamaltaan vaatimattoman Nummenjoen edustalla. Linnuston edustavimmat ryhmät ovat vesilinnut ja kahlaajat. Lahdella on tavattu myös harvinaisuuksia sekä muuttovieraina että pesivänä.

Luontomerkityksensä ja saavutettavuutensa vuoksi Salminlahti on vuodesta 1979 lähtien kuulunut Kotkan kaupungin opetusvarauskohteisiin.
Lahden pohjoisosan linnustollisesti arvokkaimman osan katkaisee nykyisin uusi itä-länsisuuntainen E18 -moottoritie. Pohjoisreunaa sivuava maantie on jo aiemmin heikentänyt pohjoisosan niitty- ja luhta-alueen merkitystä. Maantien varrella lahden kohdalla on motelli ja sen osin asfaltoitu täyttömaapiha. (lähde)

Salminlahti kuuluu valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman Suomenlahden rannikon valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin

Haminan kaupungin alueella sijaitseva kohteen itäosa on Neuvottoman osayleiskaavassa merkitty luonnonsuojelualueeksi. Kohteen suojelu on tarkoitus toteuttaa luonnonsuojelulailla (luonnonsuojelualue) ja vesilailla. Suojelun kohteena on nelisenkymmentä erilaista lintulajia, kuten esimerkiksi nuolihaukka, merikotka, pikkulepinkäinen, kivitasku, suokukko, sääksi, huuhkaja ja tukkasotka. (lähde)

Kaislikko tarjoaa näkösuojaa monille lintulajeille.

Näkötornin portaat ovat jo parhaat päivänsä nähneet.

Salminlahden alue on valuma-alueeltaan pienehkön Nummenjoen suisto ja runsaat viisi kilometriä pitkän merenlahden perukka.



Haminan ympyräkaupungissa huokuu historia

tiistai 29. elokuuta 2023

Haminan raatihuone


Kesän 2022 roadtripille valikoitui Haminan ja Kotkan seutu. Reissuun piti tietenkin saada ruukki ja majakka mahdutettua aikatauluun. Reissumme alkoi heinäkuun ensimmäisellä viikolla Haminasta, jossa vierailimme ensimmäiseksi Haminan Raatihuoneella Tove Jansson ja Meri näyttelyssä. Kirjoitin reissun ensimmäisen postauksen näyttelystä.

Johanneksen kirkko Hamina
Johanneksen kirkko


Päivä Haminassa jatkui kierrellen muutamia kohteita, joita olin listannut etukäteen. Poikkesimme Johanneksen kirkossa Raatihuoneen kupeessa. Kirkko on saanut nimensä Johannes Kastajan mukaan ja se on otettu käyttöön juhannuspäivänä 1843. Johanneksen kirkon piirustukset tilattiin Carl Ludvig Engeliltä, joka on suunnitellut lukuisia muitakin kirkkoja Suomessa. Kirkko on jo kolmas, sillä kaksi edellistä on tuhoutunut tulipalossa. Barokkityyliset kynttiläkruunut ovat ainoat esineet, jotka saatiin pelastetuksi Johanneksen kirkkoa edeltäneestä Elisabetin kirkosta ja ne on valmistettu Tukholmassa vuosina 1756 ja 1759. Toisessa on kiinnityskoukun alapuolella koristeena lehväaihe ja toisessa Venäjän tsaarin kaksipäinen kotka.

Lappeenrannan portin vartiorakennus
Linnoitettuun Haminaan pääsi kolmesta puomein ja nostosilloin varustetusta portista, joista jokaisen kupeella oli vartiorakennus. Kuvassa Lappeenrannan portin vartiorakennus 1174.

Haminan bastioni
Haminan Bastioniin on muurattu 58 kasemattiholvia, jotka toimivat toimivat lähinnä varastoina.



Haminasta tuli linnoituskaupunki, kun Ruotsi alkoi linnoittaa 1700-luvulla itäistä rajaa Venäjää vastaan. Kun venäläiset jatkoivat ruotsalaisten aloittamia linnoitustöitä 1740-luvulla, Haminassa alkoi venäläinen, ns. Vanhan Suomen aika.

Nykyinen Suomi oli osa Ruotsia bastionin rakentamisen aikaan. Suuri Pohjan sota käytiin 1700-1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittouman välillä. Suomessa kyseinen miehitysaika tunnetaan Isonvihan aikana. Uudenkaupungin rauha solmittiin 1721 ja Ruotsi menetti osia Suomesta Venäjälle. Ruotsi halusi revanssia ja vuosien 1741-1743 aikaa kutsutaan pikkuvihaksi, joka päättyi Turun rauhaan 1743, jonka myötä Ruotsi menetti lisää alueita Suomesta Venäjälle. Varsin vaiherikasta on siis ollut Suomen historia ja rajat ovat muuttuneet useampaan kertaan.

Haminan bastioni on nykyään monenlaisten tapahtumien areena. Kesäaikana bastioni saa ylleen telttakatoksen. Reissumme aikaan bastionissa rakennettiin puitteita Hamina Tattoo sotilasmusiikifestivaalille.

tiilirakennus kaivo
Reserviupseerikoulun lähistöllä olevassa puistossa on pieni tiilirakennus, joka on 1860-luvulta peräisin oleva kaivo.

Kävimme kävelemässä RUKin eli reserviupseerikoulun lähistöllä. Hamina on ehdottomasti niitä kaupunkeja, joissa Puolustusvoimat näkyvät hyvin vahvasti kaupungin katukuvassa sekä tapahtumissa. En muista toista kaupunkia, jossa olisin kohdannut vastaavaa.

Reserviupseerikoulu

Haminan suurlippu
Haminan suurlippu painaa 55 kiloa.

Haminan suurlippu on erityislaatuinen nähtävyys. Ja se siis pitää todella itse nähdä omin silmin, sitä on vaikea kuvailla sanoin tai koittaa tallentaa kuviin. Lipun voi bongata jo kaukaa kun lähestyy Haminan keskustaa. Itse lippu on lahjoitettu 100 v Suomen lipun kunniaksi vuonna 2018. Lippu liehuu salossa ympäri vuorokauden, paitsi jos tuulennopeus ylittää 15 m/s. Haminan lipputanko ehti olla Euroopan korkein lipputanko (korkeus 100 m), kunnes vuonna 2023 Bulgaria otti ennätyksen nimiinsä rakentamalla 111 metriä korkean lipputangon. 




Jutussa käytetyt lähteet:



Tove Jansson ja meri -näyttelyssä Haminassa

torstai 13. heinäkuuta 2023

Tove ja meri Hamina Raatihuone Hamina

Kesän 2022 road tripin ensimmäinen kohde oli Hamina. Mitä tiesin etukäteen Haminasta?

Tiesin, että Haminassa on pyöreä asemakaava ja että siellä sijaitsevan myös RUKin eli Reserviupseerikoulun. Kesällä 2022 seurasin myös surullista Haminan mursun tilannetta.

Haminan Raatihuone

Haminassa suuntasimme ensimmäisenä Raatihuoneelle, jonne oli avautunut Tove Jansson ja meri -näyttely. Näyttelyssä oli esillä kaksi, jo 70-vuotiasta teosta, jotka valmistuivat Haminan 300-vuotisjuhliin. Teokset ovat aiemmin olleet esillä Haminan Seurahuoneen Marskin sali -kabinetissa, jonne asiakkaat eivät yleensä pääse. Tove Jansson on itse kuljettanut teokset rullattuna bussilla Helsingistä Haminaan.

Yle teki jutun kesällä 2022, kun teokset kuljetettiin kuuden hengen kantoavun voimin jalkaisin Haminan Seurahuoneelta Haminan Raatihuoneelle. Ylen juttuun pääset tästä linkistä.

monumentaalimaalaus

monumentaalimaalaus Tove Jansson

Tove Janssonin monumentaalimaalaukset syntyivät toisen maailmansodan jälkeen, kun Eurooppaa rakennettiin uudelleen. Monumentaalimaalauksilla haluttiin kaunistaa raunioista nousevaa maailmaa. Pian maalauksia oli kouluissa, kaupoissa, lastentarhoissa ja baareissa. Harmillisesti moni teoksista jäi sittemmin unhoon tilojen uusimisen yhteydessä. Tove teki lukuisia monumentaaliteoksia noina vuosina, sillä ne olivat välttämättömiä jo toimeentulonkin kannalta. Tove osti ateljeensa pankkilainalla, jonka hänen vanhempansa takasivat ja monumentaaliteoksista saaduilla tuloilla hän sai lyhennettyä lainaa. Viimeisimmän monumentaaliteoksensa Tove teki ollessaan 70-vuotias. (Lähde: Tuula Karjalainen: Tee työtä ja rakasta)

Tove ja Meri näyttely Haminassa


Moni suomalainen tietää Tove Janssonin Muumihahmojen luojana. Luettuani Tuula Karjalaisen kirjoittaman uutuuselämäkerran Tove Janssonista, opin että Tove Jansson oli paljon enemmän. Kesä 2022 oli itselleni melkoinen Tove -kesä, sillä vierailin Söderskärin majakalla (jota ainakin jotkut nimittävät Muumipapan majakaksi) ja monen vuoden haave Klovharuun matkustamisesta toteutui (vaikkakaan sieltä otettuja kuvia ei saanut julkaista). Kävin myös pitkästä aikaa Tampere-talossa sijaitsevassa Muumimuseossa. Tulevaisuudessa haluaisin päästä tekemään Tove Jansson -kierroksen Helsingissä ja kierrellä paikoissa, joissa Tove on asunut ja vaikuttanut.

Muita postauksia liittyen Tove Janssoniin voit lukea näistä blogipostauksistani:

Tove Janssonin päivä 9.8.2022

Maailman ainoa Muumimuseo


 

Alla koivupuun -pitsineulevillasukat herättävät ysärimuistoja

perjantai 19. toukokuuta 2023


Niina Laitnen Alla koivupuun villasukat

Kirjoneulevillasukista pitsineulevillasukkiin

Olen neulonut enimmäkseen aina joko tavallisia tai kirjoneulevillasukkia. Halusin haastaa itseäni ja kokeilla, osaisinko neuloa jollain helpolla pitsineuleohjeella villasukat. Löysin netistä Niina Laitisen "Alla koivupuun" villasukat, joiden ohje vaikutti sellaiselta, ettei heti tehnyt mieli juosta pakoon. Ohjeen löysin Novitan sivuilta. Ainoa harmi ohjeen kanssa oli sukkien koko, joka on 38/39 ja oma jalka on kokoa 37. Neulomalla koetilkun ja säätämällä puikkokokoa, olisi varmaan saanut sopivan kokoiset sukat.

Itse asiassa sukkaprojektista tulikin varsin mielenkiintoinen, kuten käsitöiden kanssa ehkä usein käykin. Kokeilin kolmea eri lankaa, kunnes kolmannella (sillä ohjeiden mukaisella langalla) onnistuin. Alkuperäinen ajatukseni oli kuluttaa lankavarastojani, mutta sen sijaan päädyinkin ostamaan lankaa lisää :D

metsäiset villasukat Niina Laitinen


Ohjeessa silmukoita nostettiin pareittain työn eteen tai taakse, joka oli uutta minulle. En tiedä miten niitä olisi pitänyt nostaa, mutta käytin apupuikkona palmikkopuikkoa. Palmikkopuikon käyttäminen oli melko vaivatonta, koska se on lyhyempi kuin sukkapuikot tavallisesti.

En tiedä olenko ainoa, jolle tulee mieleen ”Alla Koivupuun” sanoista Movetronin samanniminen kappale. Levy, jolta kyseinen kappale löytyy, on julkaistu ysärin puolivälissä jolloin itse olen ollut alakoulussa. Movetron on yksi lapsuuden ja teinivuosien lempparibändeistä, joten nämä sukat kolahtivat 😉


CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan