Käsintehtyä ja kaunista: Leväluhdan muinaisjäännös Isossakyrössä

Roadtripin viimeinen vierailukohde

Roadtripin viimeiseksi vierailukohteeksi valikoitui allekirjoittaneen pitkään listalla ollut Levänluhta. En muista enää, milloin ja mistä kuulin Levänluhdasta ja sen historiasta, mutta kiinnostukseni heräsi heti. Kesällä 2019 kun vietin muutaman päivän Helsingissä (ja vierailin mm. Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa sekä Vanhankaupunginkoskella) kävin myös Kansallismuseossa, jossa näin Levänluhdasta nostetetut jäänteet vitriinissä.

Mikä ihmeen Levänluhta?

Levänluhta on lähde Orismalan kylässä Isossakyrössä. Me emme paikalla nähneet vettä lainkaan, mutta Levänluhta dokumentissa (linkki alempana postauksessa) kerrotaan, että keväällä paikka tulvii punaista vettä. Levänluhdasta on löydetty rautakaudella järveen haudattujen, peräti sadan vainajan jäännökset. Alueella tehtyjen tutkimusten tulokset (mm. lumme- ja sarakasvien sekä vesikirppujen jäänteet) viittaavat siihen, että alueella on ollut vettä laajemmaltikin.

Levänluhdasta löydettyjen ihmisten luut on ajoitettu 300–800-luvulle. Levänluhtaan liittyy paljon spekulaatioita ja sen merkityksestä on tehty erilaisia teorioita. Eräs teoria on, että alue on ollut uhripaikka. Valtaosassa luurangoista ei kuitenkaan löydy väkivallan merkkejä. Yhtenä vaihtoehtona on pidetty, että paikka on kalmisto eli hautausmaa tai joukkohauta, mutta kyseisellä ajanjaksolla ei ole ollut laajempia katastrofeja.

Suosittelenkin katsomaan Ylen Levänluhta -dokumentin, jos aihe yhtään kiinnostaa. Siinä on aika hyvin tiivistetty Levänluhdan historia sekä alueella tehtyjen tutkimustulokset.

Miten päästä perille

Levänluhdan uhrilähde sijaitsee Vaasantien varressa, aivan Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rajalla. Alueen vieressä on asutusta, joten kunnioitathan alueella asuvia asukkaita etkä aiheuta häiriötä tai roskaa alueella. Jos saavut paikalle autolla, huomioithan, että pysäköintitilaa on vain parille autolle. Ethän tuki autollasi muiden kulkua. Alueella on mielestäni hyvät opasteet. Jos saavut paikalle julkisen liikenteen avulla, lähin bussipysäkki on nimeltään Orismala th. Bussipysäkiltä on noin kilometrin kävelymatka. Seinäjoen ja Vaasan välillä kulkevat vakiovuorot kulkevat pysäkin ohi arkisin 4-5 kertaa päivässä suuntaansa.

Pyörällä kätevintä on saapua junalla Tervajoen asemalle ja ajaa pyörällä Levänluhdalle. Nopein reitti Tervajoen asemalta on ajaa Tervajoentietä pitkin (tie 18), jolloin reitti on n. 16km. Tien vieressä kulkee jalkakäytävä ja pyörätie.

Jos haluaa kulkea maisemareittiä (joka on hieman pidempi, mutta tarjoaa kivoja näköalapaikkoja ja on pituudeltaan n. 20km) niin Tervajoen asemalta kannattaa suunnata kohti Tervajoentietä ja Tervajoensiltaa, jolle voi pysähtyä ihailemaan Kyrönjokea. Siltaa ennen on myös pari huoltoasemaa.

Sillalta matka kääntyy oikealle Rinteentielle, joka kulkee aivan joen vierustaa. Vähän matkan päästä tie yhdistyy tielle 7200. Tietä ajetaan n. 4km, jonka jälkeen oikealla on Palhojaistensilta ja Myllykoski. Tietä 7200 jatketaan eteenpäin aina Kyrööntielle asti, jolloin tullaan jälleen sillan kohdalle, jolta voi ihailla Reinilänkoskea. Joen toisella puolella on myös Isonkyrön vanha kirkko sekä Napuen taistelun muistomerkki. Jatkaessa tietä 7200 eteenpäin vastaan tulee Perttilän riippusilta, jonka läheisyydessä sijaitsee myös Kyrö Distillery.

Perttilän riippusillan jälkeen (tietä 7200 pitkin) jatketaan vähäsen matkaa ja tullaan Akkaansillantielle eli Ylipäänsillalle, josta siirrytään sillan toiselle puolelle tielle 7026 (Orismalantie) ja jolta käännytään Leväluhdantielle.

Vaihtoehtoisesti pyöräilijänä voisi matkustaa junalla Seinäjoelle ja pyöräillä tietä nro 18 pitkin, jolloin matkaa kertyisi rapiat 30 km.

Pienen metsäalueen läpi pelto-aukealle

Jätämme auton paikalla jo ennestään olevan auton viereen. Tila on ahdas. Pian toisen auton matkustajat palaavat ja lähtevät. Nousemme autosta ja lähdemme polkua pitkin, edessä on hieman nousua. Pienen metsäalueen läpi kuljettuamme parin sadan metsin matkan saavumme metsänreunaan, jossa on kyltti, joka kertoo Levänluhdan historiasta.

Lähdemme kävelemään pitkin kahden pellon väliin jäettyä kaistaletta, jonka maahan on tallutunut polku. Näemme edessämme muutaman puun varjostaman alueen, joka on aidattu. Portti on auki. Kun saavumme Levänluhdalle, paikalla ei ole muita.

Paikalla olevassa kyltissä lukee teksti: "Leväluhdan uhrilähde suokalmisto vv.500-600

Tästä lähteestä on löydetty runsaasti eri ikäisten ihmisten luita joukossa 9 koossa pysynyttä pääkalloa. Vainajat ovat olleet hentorakenteisia n. 150 cm pituisia kaunismuotoista kansaa. Lähteestä on myös löydetty käärmekoristeinen solki, hopeinen kaularengas, rannerenkaita ja pronssikattila. Oletetaan, että täällä oli silloin Kalevalan Pohjola ja lähdettä käytettiin louhen orjiensuokalmistona. Mainitaanhan Pohjolan olleen ”miesten syöjä sijaurosten upottaja”.

Minun junani on lähdössä piakkoin Seinäjoelta kohti Tamperetta, joten emme viivy Levänluhdalla kovin pitkään. Palaamme autolle ja suuntaamme kohti Seinäjokea. Roadtrip on tullut päätökseensä. Näimme ja koimme tälläkin reissulla paljon mahtavia asioita ja ne tallettuvat iäksi muistoihin.

PS. Isoonkyröön on palattava takaisin uudestaankin, sillä niin monta siltaa jäi näkemättä osittain aikataulusyiden vuoksi!