Kirjoitin revontulista ja niiden kuvaamisesta vuosi sitten blogiin otsikolla "Reposia jahtaamassa". Tuon postauksen kuvat otin kaksi päivää sen jälkeen, kun Suomessa julistettiin poikkeusolot ensimmäisen kerran. Nyt vuosi myöhemmin, maaliskuussa 2021 elämme jälleen poikkeusoloissa.
Maaliskuun alussa kävin kuvaamassa revontulia ensimmäisen kerran tänä vuonna. Tampereellakin sää viimein suosi (selkeää, ei liian tuulista) ja pääsin vihdoin ja viimein koeajamaan joululahjaksi saadun Samyang 2.8/14mm objektiivin.
Huomaan harjaantuneeni siinä, miten valmistautua revontulikuvaukseen. Olen siinä mielessä varsin mukavuudenhaluinen revontulien kuvaaja, että en halua kykkiä kylmässä "kaiken varalta" vaan lähden kuvaamaan yleensä silloin, kun revontuliennuste näyttää todennäköiseltä. Valmistaudun kuvaamiseen seuraavasti; kameran ja puhelimen akkujen lataaminen, jalustan kasaaminen valmiiksi (jotta sitä ei tarvitse yrittää tehdä pimeässä sormet jäässä), kuumaa juotavaa termosmukiin (yleensä teetä), otsalamppu, lämmin pukeutuminen.
Maaliskuun alussa revontulia näkyi koko Suomessa Hankoa myöten. Kaupinojalle oli löytänyt moni muukin revontulien näkemisen toivossa, joten pimeän metsän laidassa ei tarvinnut olla yksin. Parin tunnin ajan taivaalla olikin eloa, vaikkakin illan ja yön parhaat revontulet näkyivät Ursan sääkamerassa päästyäni jo kotiin. Olen kuitenkin iloinen, että sain taltioitua revontulia pitkästä aikaa ruudulle :)
♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi :)