Verlan puuhiomo ja pahvitehdas - Unescon maailmanperintökohde

Unescon maailmanperintökohde

Käsi ylös kuka tiesi, että meillä Suomessa on peräti seitsemän Unescon Maailmanperintökohdetta?  Mikäli tiesit, niitä  olevan seitsemän, tiesitkö mitkä ne seitsemän ovat?

Minä tiesin, että Vanha Rauma ja Sammallahdenmäki ovat näitä perintökohteita, mutten koskaan ollut kuullutkaan esimerkiksi Struven ketjusta. Loput Unescon Maailmanperintökohteet Suomessa ovat: Suomenlinna, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan pahvitehdas ja puuhiomo sekä Merenkurkun saaristo. Verla on liitetty osaksi maailmanperintöluetteloa vuonna 1996 ja sen kriteerinä pidetään sitä, että se on niin hyvin säilynyt, sillä kyseisiä tehtaita on säilynyt näihin päiviin asti vain muutamia. (lähde)

Pakko sanoa näin alkajaisiksi, että kun eräs läheiseni kehotti menemään Verlaan en voinut uskoa etukäteen miten upea paikka voisikaan olla kyseessä! 

Esihistoriallinen kalliomaalaus

Kesän 2019 roadtrip pysähtyi siis Verlan puuhiomossa ja pahvitehtaassa. Verla sijaitsee Kouvolasta pohjoiseen n. 30 kilometriä. Kesäkuun viimeinen päivä oli kaunis, hieman tuulinen mutta lämpenemään päin. Parkkeerasimme auton Kantokoskentien varrella olevalle parkkipaikalle, jonka vieressä oli näköalatasanne Verlan kalliomaalaukselle. Kalliomaalaus on esihistorialliselta ajalta, vanhimpien kerroksien iäksi on arveltu 7000 vuotta. Kalliomaalaus on noin kuusi metriä leveä ja puolitoista metriä korkea. Kalliomaalaus esittää kahdeksaa hirveä, kolmea ihmistä ja kulmaviivakuviota. Lisäksi seinämässä on joitakin tuntemattomiksi kuluneita kuvioita. 

Patruunan pytinki.

Verlan pahvitehdas ja puuhiomo

Verlan puuhiomo perustettiin vuonna 1872 ja pahvitehdas kymmenen vuotta myöhemmin, 1882. Puuhiomo perustettiin, koska Kymenlaakson suuria koskia ryhdyttiin valjastamaan puunjalostusteollisuuden käyttöön. Verla kuitenkin eroaa muihin suuriin tehtaisiin siinä, että Verla perustettiin pienen kosken äärelle.

Hugo Neuman oli Verlan ensimmäisen puuhiomon perustaja, joka oli suomalainen insinööri. Hän perusti tehtaan myllyyn, jonka oli ostanut Jaalan talollisilta. Hiomossa valmistettiin puuhioketta, joka oli syrjäyttämässä puuvillalumpun, joka oli paperin perinteinen raaka-aine tuolloin. Puuhiomo kuitenkin paloi vain pari vuotta myöhemmin perustamisen jälkeen vuonna 1874.

Muutama vuosi vierähti, kunnes Gottlieb Kreidl perusti Verlaan uuden puuhiomon ja sen yhteyteen pahvitehtaan. Kreidlin jälkeen Verlaa isännöitsivät johtaja Hjalmar Anders (1909-1921), insinööri Rafael Breitenstein (1922), agronomi Bruno Breitenstein (1923-1950) ja viimeisenä diplomi-insinööri Nils Lindblom (1951-1964). 

Kansalaissodan aikana punaiset valtasivat tehtaan ja konttorirakennuksen, mutta koneita tai rakennuksia ei vahingoitettu. Talvi- ja jatkosotien aikana tehdas teki tuotantoennätyksensä, kun pahvista tehtiin ammuslaatikoita. Toisen maailmansodan päätyttyä ei ollut varaa tehdä investointeja, joten Verla jatkoi entisellään. Tämä oli tärkeää tuotannon ja työllisyyden kannalta. Verlankoski päätettiin valjastaa vesivoimalaitoksen käyttöön 1950-luvun alussa, joka johti siihen, että pahvitehtaan ja puuhiomon toimintaa alettiin vähitellen rajoittaa.

Heinäkuun 18. päivänä 1964 pysähtyi Verlan ainoa toiminnassa oleva hiomakone. (lähde)

Väentuvassa sijaitsee infopiste ja museokauppa.

Verlasta tulee museo

Verlan toiminta lakkautettiin 1964, jonka jälkeen ryhdyttiin miettimään tehtaan kohtaloa. Tuolloin oli tapana purkaa teollisuuden käyttämättä jääneet rakennukset, mutta julkisuudessa oli heitetty ilmoille ajatus siitä, että tehtaasta tehtäisiin museo. Veikko Talvi oli Kymiyhtiön tiedotus- ja suhdetoimintapäällikkö ja hän oli tykästynyt ruukkikylään, tehtaan koneisiin, laitteisiin ja työprosessiin, joka oli säilynyt muuttumattomana 1800-luvun lopulta lähtien. Talvi alkoi tallentaa Verlan historiaa mm.  valokuvaamalla rakennuksia, työmenetelmiä sekä tehtaan henkilökuntaa. Tehtaan viimeisinä päivinä tehtaan toiminnasta tehtiin dokumentti Veikko Talven aloitteesta, jonka hän itse käsikirjoitti. Tehdasmuseo vihittiin 14.5.1972. (lähde)

Opastettu kierros tarjoaa kattavan historiakatsauksen

Osallistuimme opastetulle kierrokselle Verlan tehtaaseen, jota suosittelen lämpimästi. Vain opaskierrokselle osallistuessa on mahdollisuus päästä näkemään tehtaan rakennusten sisälle ja voin sanoa, että kierroksesta maksettu hinta on jokaisen euron arvoinen. Opaskierroksen hinta on 12€, mutta Museokortilla pääsee ilmaiseksi.

Opaskierros aloitetaan 10 minuutin dokumenttielokuvalla, jolla näytetään tehtaan ollessa toiminnassa viimeisinä toimintaviikkoinaan kesällä 1964. Elokuvan jälkeen lähdetään kiertämään tehdaskierrokselle tutustumaan kuusipuun matkasta lopulliseksi tuotteeksi puupahviksi. Kaiken kaikkiaan kierros kesti noin tunnin verran. Sanoinko jo, että suosittelen ehdottomasti opaskierrosta? Tykkäsin hurjasti tutustua pahvinvalmistumisen saloihin, sillä Verlan tehdas on niin hyvin säilynyt, että kaikki työvaiheet on mahdollista nähdä vielä tänäkin päivänä eikä tarvitse esimerkiksi kuvitella mitään välineitä tai koneita. 

Oppaamme kertoi myös Maria Mattssonista, joka oli tehtaan tunnetuin työntekijä. Hän toimi pahvitehtaalla lajittelijana. Poikkeuksellisen pitkän työuran (1884-1936) lisäksi hän teki työnsä yhden ja saman punnitusvaa'an vieressä. Vuosikymmenien työura jätti jälkensä myös lajittelusalin honkalattiaan. Maria Mattson lajitteli pahvit painon mukaan. Oppaamme kertoi, että lopulta hän osasi lajitella sormituntumalla pahvin, niin tuttua se jo oli.

Opaskierroksella kävi myös selväksi, että tehtaalla työskennelleet naiset olivat äärettömän kovakuntoisia. Pahvikuivaamossa lämpötila saattoi nousta jopa 75 asteeseen. Kesäkuivaamossa, jossa ulkoilma kuivatti ohuemmat pahvit, lämpötila ei noussut niin korkeaksi. Voinee arvata kummassa kuivaamossa oli mukavampi työskennellä. Jo ennen kuin pahvit päätyivät kuivaamoon niin konesalissa naiset käsittelivät märkiä arkkeja ennen kuin niistä puristettiin ylimääräinen vesi pois.

Pahvikuivaamolta pahvit tuotiin tarkastattevaksi, viimeisteltäväksi ja punnittavaksi.

Punnitusvaaka lajittelusalissa.

Tehtaan hiomakone pysähtyi 18.7.1964

Verlan alue nykyään

Verlan puuhiomo ja pahvitehdas toimii nykyään Suomen ensimmäisenä tehdasmuseona. Museon omistaa ja sitä ylläpitää UPM.Verlan alueella on lukuisia rakennuksia. Lisäksi Verlan alueelta löytyy esihistoriallinen kalliomaalaus, jolta lähtee historiapolku. Polku kiertää koko tehdasalueen. Lisäksi alueella on metsätietopolku, joka on noin pari kilometriä pitkä. Metsäpolun varrella pääsee tutustumaan suomalaisen metsän kiertokulkuun. 

Entinen Väentupa toimii nykyään infopisteenä sekä museokauppana. Myllymakasiinissa palvelee kesäisin ravintola, jossa voi nauttia kahvia, jäätelöä tai vohveleita. Makasiinin toisessa päässä on Viiniverlan puoti. Tallirakennuksessa on kesäisin pieniä käsityöpuoteja (suosittelen, ihania kädentöitä!) Kannattaa tutustua tarkemmin infoon Verlan omilla sivuilla. 

♥