Ahlströmin ruukki - viimeinen Ruotsin vallan aikana Suomeen perustettu ruukki

Viime syksynä teimme valokuvausporukalla päiväretken Noormarkkuun, Ahlströmin ruukkiin. Satakuntaan. Samalla porukalla olemme käyneet Örön saarella sekä Seilin saarella, josta postasin kirkkopostauksen ja Seilin historiasta sekä nykypäivästä.

Ruukin historiaa

1400-luvulla Noormarkussa sijaitsi kartano, jota kutsuttiin Herrgårdiksi. Vuosisatojen aikana sillä oli useita eri omistajia. Vuonna 1795 Herrgårdin tila siirtyi kenraali-adjutantti Carl Constantin de Carnallille, joka sai vuonna 1806 tilalle Ruotsin kuninkaalta privilegion eli oikeuden rautaruukin perustamiseen. Noormarkun ruukki oli viimeinen Ruotsin vallan alla Suomeen perustettu rautaruukki. 

Vuonna 1863 ruukki siirtyi porilaiselle kauppiaalle Karl Johan Lönegrenille, joka kunnosti muun muassa heikosti toimineen Makkarakosken sahan. Lönegrenin jouduttua taloudellisiin vaikeuksiin Noormarkun ruukki tuli pakkohuutokauppaan vuonna 1870, josta sen maa- ja metsäalueineen osti merikarvialainen liikemies Antti Ahlström. Ruukki oli uudelle omistajalleen siirtyessään varsin huonossa kunnossa, sillä sen edellisillä omistajilla ei ollut taloudellisia resursseja alueen ylläpitoon ja kunnostamiseen. 

Ruukin siirryttyä Ahlströmille saha paloi vuonna 1875 ja paja kahdesti vuosina 1883 ja 1893, joten sekä paja että saha jouduttiin rakentamaan uudelleen. Viimeisen pajan palon jälkeen paja päätettiin rakentaa kivestä.

Ahlströmin suku rakennutti reilun 60 vuoden ja kolmen sukupolven aikana ruukkialueelle kolme merkittävää suvun asuinrakennusta eli Isotalon, Havulinnan ja Villa Mairean sekä runsaasti muita huomattavia rakennuksia, kuten Pääkonttorin, Klubin, työväenasuntoja ja virkailijahuviloita. Yhdessä nämä rakennukset muodostavat varsin näyttävän ja mielenkiintoisen kokonaisuuden. Noormarkun ruukki on edelleen Ahlströmin suvun omistuksessa. (lähde)

Ahlströmin ruukki sijaitsee Satakunnassa, Noormarkussa, n. 15 km päässä Porista. Tampereelta matkaa tulee n. 115 km. Ruukissa on mahdollisuus monenlaiseen toimintaan ja tekemiseen; alueelta löytyy hotellihuoneita (yht. 29 kpl), ravintola, saunoja, juhlatila esimerkiksi häiden tmv. järjestämiseen. Meidän kuvausporukka kävi lounastamassa ruukin ravintolassa ja kontrasti kauniiden valkoisten pöytäliinojen ja hieman ryvettyneiden kuvaajien välillä oli melkoinen ;) Ruoka oli kuitenkin todella hyvää. Lisätietoa Ruukin mahdollisuuksista löytyy heidän nettisivuiltaan.

Tuona lokakuisena lauantaina kun ruukissa vierailimme sää oli upea ja ruska värjännyt puiden lehdet. Ruukkiin oli saapunut jonkin verran muitakin, mutta pääsääntöisesti saimme kuvata omalla porukalla. Kovin kauaa ei mennytkään, kun vajaa parikymmentä kuvaajaa katosi alueelle tallentamaan upeaa maisemaa ruuduilleen. Ihan mieletön alue ja maisema! Rakastan ruukkialueita ja tavoitteena minulla onkin ollut päästä käymään mahdollisimman monessa.

Olenkin käynyt seuraavissa ruukeissa (linkki ohjautuu blogipostaukseeni):

Billnäsin ruukki
Taalintehdas
Fiskarsin ruukki
Kauttuan ruukki
Leineperin ruukki
Mathildedal
Orisbergin ruukinalue
Mustion ruukki

Leineperin, Taalintehtaan ja Mathildedalista onkin tulossa oma postauksensa, sillä kaikissa em. ruukeissa vierailin myöskin kesällä 2018. Tänä kesänä ruukkikierros saa jatkoa, sillä roadtrippimme mm. Vääksyn kanavalle. 

♥