Seilin saari - Seilin kirkko

Seilin kirkko on rakennettu 1733.

Seilin kirkko

Eräs Seilissä vietetyn viikonlopun kohokohtia oli opastettu kierros ja oppaan johdolla Seilin kirkkoon pääseminen. Skärgårdskompaniet järjestää Seilissä opastettuja kierroksia (hinta 8,5€ aikuiselta), jotka kestävät n. 1,5h. Opastuksen aikana käydään mm. Seilin kirkossa (reissumme aikana kirkkoon pääsi vain oppaan johdolla).

Spitaalisten hautausmaan kerrotaan olleen kirkon itäpuolella olevalla niityllä.

Seilin kirkko on puukirkko ja  rakennettu 1733, jota ennen paikalla sijaitsi 1624 paikalle Turusta siirretty Pyhän Yrjänän puukirkko. 

Kirkon erikoisuus on siinä, että se on hyvin pelkistetty; seinät ovat piilukirveellä veistetty ja katto on  sahalautaa. Kirkkoon astuessa kirkon vasemmalla puolella on kaide, jossa spitaaliset istuivat kirkkomenojen aikana ja tarina kertoo, että heille jaettiin ehtoollinen pitkän kauhan avulla.

Kirkon katto on tynnyrimuotoinen ja opas kertoo, että muotonsa vuoksi se toimii hyvin akustiikaltaan, monet muusikot tykkäävät Seilin kirkosta pyöreän muodon vuoksi.

Kirkon pihalla on iso puuristi Seilin saaren asukkaiden muistoksi.

Otin kirkossa kuvan penkistä, mutta en ollut varma mihin tarkoitukseen sitä oli käytetty. Löysin netistä kuitenkin tietoa esineestä:

"Kirkon harmonin urkupenkkinä käytetty esine on matka-alttari. Alttariin on kaiverrettu vuosiluku 1681. Matka-alttaria on käytetty tapauksissa, jolloin kirkko oli liian kaukana paikasta, jossa pappia tarvittiin. Messua ei saa lukea muun kuin siihen vihityn alttarin yli. Seilin kirkon matka-alttari on penkin muotoinen, ja toisessa päässä on saranat. Alttarin päällimmäisen osan saa käännettyä pidennykseksi. Ennen toista maailmansotaa Seilin kirkossa ei ole ollut edes soittimia, ei edes urkuharmonia niin kuin nykyisin, ja matka-alttari on ollut muussa käytössä. Kirkon inventaariossa vuodesta 1932 sitä nimitetään penkiksi, ja kerrotaan, että sitä säilytettiin sakastissa. Sigrid Nikulan artikkelissa vuodelta 1973, samaa esinettä kutsutaan ”nattvardsbänkiksi”, eli rippipenkiksi. " lähde

Spitaaliset olivat kirkossa aidan takana ja kulkivat erillisestä ovesta.

Kirkon takana on hautausmaa, jonne pääsee vapaasti käymään. Hautausmaalla on valkoisia puuristejä, joista kerrotaan että puuristiin on merkitty paikalle viimeiseksi haudatun nimi. Tietoa siitä ,moniko ihminen hautausmaalle on haudattu ei voida täysin tietää. Hautausmaalla on myös tavallisia hautakiviä, jotka lienevät olleen saaren asukkaita tai sairaalan työntekijöitä. Spitaalisia ei kuitenkaan haudattu pyhään maahan vaan kerrotaan, että heidät olisi haudattu kirkon itäpuolella sijaitsevalle niitylle. 

Kirkko ja hautasmaa olivat kaiken kaikkiaan melko sykähdyttäviä paikkoja ja saivat ajattelemaan monia asioita. Kirkko erityisesti on yksi vaikuttavimmista, joissa olen käynyt - ei pelkästään melko karun ja pelkistetyn sisustuksensa vuoksi vaan myös ajatustasolla. Mitä kirkon seinät kertoisivatkaan, jos osaisivat puhua?

Kirkkolaiva eli votiivilaiva. Taustalla alttaritaulu "Myrsky Genesaretinjärvellä".

Aurinkoisina ja lämpiminä kesäpäivinä saaren menneisyys ei iskenyt niin lujasti, mitä se olisi varmaankin tehnyt syksyisenä ja koleana päivänä. Kuten oppaammekin yritti keventää tunnelmaa kertomalla, että oli Seilissä aiemminkin kauniita kesäpäiviä ja joskus hospitaalin henkilökunta ja potilaat järjestivät yhdessä juhlia ja elämä oli pienen hetken verran keveämpää.

Matka-alttari/urkupenkki

Katja Kallio - Yön kantaja kertoo erään Seililäisen tarinaa

Ostin reissun jälkeen marketista Katja Kallion Yön kantaja -kirjan. Eräs tuttuni oli sen lukenut ja kertoi kirjasta ollessamme Seilin saarella. Olen selaillut kirjaa, mutta vältellyt kirjan aloittamista, sillä olen jännittänyt, tuleeko kirjasta ahdistunut olo.

Katja Kallion kirjan inspiraationa on ollut Amanda Fredrika Aaltosen elämänvaiheet (1841-1918), joka kapinoi kaikkia oman aikansa naisiin kohdistuneita odotuksia vastaan ja päätyi lopulta Seilin saarelle v. 1891. Amanda Fredrika Aaltonen suljettiin Seilin saarelle 26-vuotiaana ja jossa hän kuoli 52-vuotiaana. Amandan diagnoosina oli  ’insania epileptica menstrualis’ eli epileptinen kuukautishulluus, jollaista diagnoosia ei enää nykyään ole olemassakaan. Amandan hauta sijaitsee Seilin kirkkomaalla. 

Seilin kirkon katto on tynnyrimuotoinen.

Seilin kirkon takana on hautausmaa. 

Aiemmat postaukseni Seilin saarelta:

Seilin saari - saaren historia ja nykypäivä

♥