Seilin saari - saaren historia ja nykypäivä

Saaristoseikkailu jatkuu

Viime vuonna teimme roadtripin Saariston Rengastielle ystäväni kanssa. Tuon reissun viimeisen postauksen sain päivitettyä blogiin vasta tämän vuoden toukokuussa. Vieraillessamme Nauvossa ajatuksemme oli tehdä retki myös Seilin saarelle. Tuolloin aikataulut eivät passanneet yhteen Seilin aukiolojen mukaan ja Seili jäi tuolloin kokematta, joka harmitti suuresti. Kun valokuvausporukka päätti tehdä viikonlopun mittaisen reissun Seiliin, halusin ehdottomasti päästä mukaan!  Tänä vuonna lakkiaisviikonloppuna tuo toive toteutui ja vietin kokonaisen viikonlopun Seilissä.

Seuraavaksi rantaudumme Seilin saarelle, otahan kuppi kahvia ja mukava asento niin aloitetaan!

Seilin saari

Seili (ruots. Själö) on saari Nauvossa, Paraisten kaupungissa. Se sijaitsee Saaristomerellä, Airiston eteläosassa, noin 30 kilometriä Turusta etelään. Saaren suurin pituus on noin 2,5 kilometriä ja suurin leveys noin 1,5 kilometriä. Seili pinta-ala on noin 1,6 km². Saaren suomenkielinen nimi on muunnelma ruotsinkielisestä Själö-nimestä, joka taas tarkoittaa hyljesaarta. Själ on hyljettä tarkoittavan sanan, säl, vanha muoto ruotsin kielessä. Tämä kertoo Seilin olleen hylkeiden asuinpaikka ja siten hylkeenpyytäjien tiedossa jo kauan.

Seili kuuluu Airisto - Seilin valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Nykyään Seilissä toimii Metsähallituksen luontopalvelut, Turun yliopiston alaisuudessa oleva Saaristomeren tutkimuslaitos sekä kesäaikaan yleisölle avoimena oleva Seilin museokirkko. Saaressa on vierasvenelaituri. Seiliin liikennöi kesäisin yhteysalus M/S Östern Nauvon kirkonkylästä ja Rymättylän Hangasta sekä M/S Fanny Turusta ja Nauvon kirkonkylästä. (lähde)

Seilin päärakennuksessa on nähtävillä entinen potilashuone alkuperäiskunnossa ja seinällä kuvia ja tarinaa sairaalan potilaista.

Mistä Seili pitäisi tietää?

Historia leprasairaalana ja mielisairaalana

Seilin saari ei välttämättä kovinkaan monelle ikäiselleni sano yhtään mitään. Seilin saarella on kuitenkin pitkä ja monimuotoinen - jopa surullinen ja järkyttävä historia. 

1500-luvulla saari on ollut Ruotsin kruunun hallinnassa oleva saari. Siellä on ollut maatila, Fogdeby, jota viljeli kaksi kruunun talonpoikaa.

Seilin historia sairaalasaarena alkoi 1619, jolloin Kustaa II Adolf antoi käskyn uuden leprasairaalan perustamiseksi heinäkuussa 1619. Lepraa eli spitaalia pidettiin Jumalan rangaistuksena syntisestä elämästä. Turun ulkopuolelta olisi etsittävä saari, jonne voitaisiin rakentaa leprasairaala. Saaren sairaalaan sijoitettaisiin kaikki Turun silloisten hospitaalien leprapotilaat sekä mielisairaita ja muita kroonikoita. Seilin saari valikoitui sopivaksi paikaksi, sillä se sijaitsi vilkkaan laivaliikenne Turku-Tukholma -reitin varrella, saaren suojista löytyi ankkuripaikka ja lisäksi saarella oli hiekkaharju, joka soveltui hautausmaaksi. 

Ensimmäiset potilaat tuotiin Turun Pyhän Yrjön hospitaalista ja heitä oli tuolloin n. 20. 

Fyyri on pystytetty alunperin hospitaalin taloudenhoitajan ja päällysmiehen virkataloksi 1827 C.L.Engelin laatimien suunnitelmien mukaan. Nykyään Fyyri on majoitustila.

Täydessä seilissä

Tarinan mukaan yksi suomen kielen monista humalatilaa tarkoittavista sanoista on peräisin ajalta, jolloin leprasairaalan potilaat valmistivat saarella alkoholia. Kerrotaan, että alkoholia olisi myyty ohimeneville laivoille saaren laiturilta ja kun Turkuun matkalla olleet merimiehet olivat nauttineet liikaa Seilistä ostamaansa pontikkaa, sanottiin heidän olevan täydessä seilissä.

Näissä rakennuksissa toimii nykyään Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos sekä Metsähallituksen luontopalvelut. Aiemmin näissä rakennuksissa toimi sairaala.

Spitaalisten elämä saarella

Spitaalisille tarkoitetut rakennukset sijoitettiin pääsaaren itäpuolelle, kapean salmen siitä erottamalle saarelle. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin neljä asuinrakennusta, leivintupa ja sauna. Näistä puurakennuksista on enää näkyvissä kivijalkoja. Maankohoamisen ja hiekan kerrostumisen takia saari on nykyään maayhteydessä Seilin pääsaareen.

Isonvihan aikana 1713–1721 rakennukset rappeutuivat ja potilasmäärä hupeni. Vain pääsaaren rakennukset kunnostettiin. Uusi, yhä olemassa oleva puinen Seilin kirkko rakennettiin entisen paikalle vuonna 1733. Isonvihan jälkeen leprasairaiden lukumäärä laski voimakkaasti.

Spitaalipotilaille ei järjestetty varsinaista lääkärinhoitoa. Ensimmäisen kerran saarella vieraili lääketieteen oppinut vuonna 1686. Myöhemminkään lääkärin läsnäolo saarella ei ollut yleistä. Muita hoitokeinoja olivat paloviina, parantavien lähteiden vesi ja Jumalan sana. Hospitaalin johdossa olivat läänin maaherra ja Turun piispa. Paikallisesta valvonnasta vastasi Nauvon kirkkoherra. Isonvihan jälkeen Seiliin siirrettiin lähinnä mielisairaita; viimeinen spitaalipotilas kuoli vuonna 1785.

Spitaalihospitaalista mielisairaalaksi

Ensimmäinen maininta houruinhuoneesta eli mielisairaalasta on vuodelta 1689. Sairaala sijaitsi pääsaarella ja käsitti neljä selliä. Houruinhuoneet sijaitsivat Kirkkoniemeä vastapäätä olevalla kalliolla, jolla sijaitsi vielä 1800-luvun alussa neljä ”ikivanhaa ja käytöstä poistunutta sairashuonetta”.

Seilin potilasmäärä vaihteli 30:n ja 50:n välillä. Paikkaluvultaan laitos oli aikanaan Suomen suurin mielisairaala. 1700-luvun hirsisistä rakennuksista on säilynyt kirkon lisäksi vain pappila. Ensimmäinen nykyäänkin jäljellä olevista kivirakennuksista valmistui neliömäisen pihan itä- ja eteläpuolelle vuonna 1801–1803. Pihan länsi- ja pohjoispuolella olleiden vanhojen puurakennusten tilalle rakennettiin 1851 Turun kaupunginarkkitehdin, P. J. Gylichin, piirtämät kivirakennukset. Näin valmistui saaristomiljöössä varsin harvinainen uusklassinen rakennuskokonaisuus.

Sairaalan sisällä rakennus jaettiin pitkällä käytävällä, jonka varrella oli yhden hengen huoneita, kooltaan 1,87 × 2,07 metriä. Henkilökunta piti potilaat visusti eristyksissä, eikä sellien kunnosta juuri huolehdittu. Läänin viranomaisten eri tarkastuskäynneillä 1800-luvulla sairaalan toiminnan ja rakennusten todettiin olevan kehnosti hoidettuja. 1820-luvulla sairaalaa suunniteltiin jo siirrettäväksi Turkuun, mutta suunnitelmat raukesivat Turun palon myötä 1827.

Vuonna 1841 Seilin hospitaalin nimi muuttui parantumattomasti mielisairaille tarkoitetuksi turvalaitokseksi. Vuoden 1851 laajennus lisäsi potilaspaikkoja 67:ään, ja Seiliin voitiin näin siirtää entistä enemmän potilaita erityisesti uudesta Lapinlahden mielisairaalasta, jonne nyt sijoitettiin Etelä-Suomen potilaita.

Seilin hospitaalin toiminta-aate muuttui jälleen vuonna 1889. Silloin kaikki hospitaalin miespotilaat siirrettiin Käkisalmen vastavalmistuneeseen turvalaitokseen. Tästä eteenpäin Seilissä oli vain naispotilaita, ja naisten sairaalana se toimi aina vuoteen 1962 saakka. Vuodesta 1960 lähtien sairaalaan ei enää otettu uusia potilaita ja lopulta sairaala lakkautettiin vuonna 1962. Eristyksen aika oli Seilissä ja yleisemminkin suomalaisessa mielisairaanhoidossa päättynyt.

Vielä vuonna 1985 professori Pekka Halonen ehdotti, että HIV-potilaat voitaisiin siirtää Seiliin samaan tapaan kuin lepra- ja mielisairaalapotilaat aikaisemmin.

Pro Seili-Själö ry:n  kesäkioski.

 Seili nykyään

Nykyään Seilin saarella toimii Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos. Saarella tutkitaan merta, saarten luonnon monimuotoisuutta ja puutiaisia.

Skärgårdskompaniet Oy Ab:n kanssa alkaneen matkailuyhteistyön tavoitteena on tarjota yleisölle mahdollisuus tutustua Seiliin monipuolisena kulttuuri-, luonto- ja tiedekohteena. Skärgårdskompaniet ottaa hoitaakseen tutkimuslaitoksen kaikki palvelutoiminnot, jonka seurauksena muun muassa osa päärakennuksen tiloista aukeaa ensi kertaa saarella matkailevalle yleisölle. 

Saaristomeren tutkimuslaitos puolestaan keskittää jatkossa tutkimus- ja opetustoimintansa muihin tiloihin, joita kehitetään vastaamaan opetus- ja tutkimustyön tarpeita. Skärgårdskompanietin kanssa tehtävän yhteistyön myötä tutkimuslaitos voi myös jatkossa järjestää myös suurelle yleisölle lyhyitä kursseja esimerkiksi merentutkimuksesta. 

Tutkimuslaitos myös vastaa Seilissä toteutettavien opastusten sisällöllisestä annista, millä pyritään varmistamaan se, että Seilissä matkaileva yleisö pääsee kuulemaan tuoreinta tietoa esimerkiksi Itämerestä sekä saaren luonnosta ja kulttuurihistoriasta.

Lähde

Linkkejä:

Pro Seili-Själö ry
Seilin sääksikamera
Visit Seili
Seilin museokirkko -blogi
Seilin kartta (pdf)

MIKÄ? Seilin saari
MISSÄ? Saari Nauvossa, Paraisilla.
MITEN? Saarelle pääsee omalla veneellä, saarelta löytyy vierasvenelaitureita. Seiliin liikennöi kesäisin yhteysalus M/S Östern Nauvon kirkonkylästä ja Rymättylän Hangasta sekä M/S Fanny Turusta ja Nauvon kirkonkylästä. Yhteysliikenne kulkee syyskuun alkuun asti.

♥