Hatanpään kartanolla

Lunta on vielä runsaasti maassa, toivottavasti vielä ainakin pari kuukautta - nyt kuitenkin palataan viime vuoden lokakuuhun, jolloin maan täyttivät eri väriset syksyn lehdet. Tuolloin pääsin vierailemaan ensimmäistä kertaa Hatanpään kartanoon, joka oli juuri kokenut mittavan remontin. 

Hatanpään kartanolla

Uusi Päivä-sarjassa näytettiin kauan sitten kohtaus, jossa Marika Ruuskanen astelee portaita ylöspäin hääpuvussa vieraiden jo odotellessa ylätasanteella ja Tero Kuusla katsoo vaimonsa lähestymistä odottavana. Mietin jo tuolloin, missä kyseinen kohtaus on kuvattu - nyt tiedän - Hatanpään kartanossa Tampereella. Kyseisiin häätunnelmiin pääsee Vihreiden valojen - Hyvää ja kaunista -version musavideosta.

Hatanpään kartano puutarhan puolelta.

Hatanpään kartano sijaitsee nimensäkin mukaisesti Hatanpäällä. aivan Pyhäjärven tuntumassa. Hatanpään kartano on valmistunut vuonna 1885. Kartanoa ympäröi puisto ja Arboretumin kasvitieteellinen puutarha.

Hatanpään kartanon historia

Hatanpään kartano syntyi, kun Hatanpään niemen alueella sijainneet kolme taloa yhdistettiin kartanoksi 1690-luvulla. Kartanon maanviljely kehittyi erityisesti Hans Henrik Boijen (1716–1781) kaudella vuosina 1756–1778. Boije otti käyttöön uusia viljelymenetelmiä ja lajikkeita: hän oli muun muassa yksi ensimmäisistä, jotka alkoivat kasvattaa perunaa myyntiin. Boije perusti läheiseen Otavalan kylään kehruukoulun vuonna 1757 pellavan kehruutaidon edistämiseksi.

Boije perusti kartanon ympärille englantilaistyylisen puiston, jota hoiti jopa 30 puutarharenkiä. Boije kokeili myös valkomulperipuiden kasvatusta kasvihuoneissa. Näiden puiden lehdistä olisi saatu ravintoa mulperiperhosen toukille, ja Boije haaveilikin oman silkintuotannon aloittamisesta mahdollisesti läheisen Kaarilan kartanon omistaneen Turun akatemian professorin Pehr Adrian Gaddin innostamana.

Ruotsin kuningas Kustaa III oli Suomen-matkallaan vuonna 1775 kartanossa Boijen vieraana ja antoi tällöin määräyksen kaupungin perustamisesta läheisen Tammerkosken rannalle. Boije oli ollut mukana kaupungin perustamista suunnitelleessa komiteassa ja suositellut tällöin kaupungin perustamista omistamansa Tammerkosken kartanon maille. Boije myikin Tammerkosken kartanon kruunulle 1777 tulevan kaupungin alueeksi. Pian tämän jälkeen Boije myi myös Hatanpään kartanon kruununvouti Gabriel Ahlmanille 1778 siirtyessään Helsinkiin Hämeen ja Uudenmaan läänin maaherraksi. Ahlman harjoitti tilalla perinteistä maanviljelyä. Muun muassa viljeltiin ruista, vehnää, ohraa, kauraa ja hernettä sekä lisäksi sekaviljaa.

Boijen perustamasta kartanon puistosta ovat säilyneet puiston lehmusrivistöt, päärakennuksen pohjoispuolella oleva koivukuja eli "Kuninkaankuja" sekä "Hattu" ja "Myssy" -nimiset kuuset (kuusien nimet viitannevat Ruotsissa 1700-luvulla toimineisiin hattu- ja myssypuolueisiin).

Ahlmanin jälkeen tila siirtyi ruukinpatruuna L. G. Lefrenin haltuun. Lefren omisti Tammerkosken rannalla sijainneen paperitehtaan sekä muitakin teollisuusyrityksiä. Lefrenin kuoleman jälkeen kartanon osti vuonna 1835 laamanni ja ritari Nils Johan Idman, ja kartano pysyi Idman-suvun hallinnassa vuoteen 1913 saakka.

Idmanin kaudella kartanon maanviljelyä ja karjanhoitoa uudistettiin taas voimakkaasti. Kartanossa oli vuonna 1881 peltoa 600 hehtaaria ja laidunta 100 hehtaaria sekä yli 200 lehmää ja noin 60 hevosta. Vuosina 1883–1885 kartanoon rakennettiin uusi kaksikerroksinen arkkitehti Sebastian Gripenbergin suunnittelema kivirakenteinen uusrenessanssityylinen päärakennus sen jälkeen, kun vanha 1700-luvulta peräisin ollut päärakennus oli tuhoutunut tulipalossa juhannuksena 1883. Vuosina 1898–1900 päärakennuksen lähelle valmistui uusgoottilaistyylinen Hatanpään huvila Karl Gustaf Idmanin pojan pankinjohtaja Nils Idmanin yksityisasunnoksi.

Vuonna 1912 paljastunut Idmanin kavallusjuttu vei lainojen takaajana toimineen kartanon omistajan Fredrik Idmanin konkurssiin. Koko 1 459 hehtaarin laajuinen Hatanpään kartano myytiin seuraavana vuonna 2,5 miljoonalla markalla Tampereen kaupungille. Kartanon alue käsitti silloin nykyiset Hatanpään, Viinikan, Nekalan, Koivistonkylän, Rautaharkon, Härmälän, Lakalaivan, Peltolammin, Sarankulman ja Multisillan kaupunginosat.

Kartanon rakennukset otettiin vuonna 1916 sairaalakäyttöön, ja 1930-luvulla kartanon alueelle valmistui arkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelema Hatanpään sairaala. Kartanon päärakennus oli vuodesta 1970 lähtien Tampereen kaupunginmuseon käytössä. Päärakennukseen vuonna 1994 Haiharan kartanosta muuttanut Nukke- ja pukumuseo toimi kartanossa joulukuuhun 2006 asti, minkä jälkeen museon toiminta on ollut keskeytettynä. (lähde)

Hatanpään kartanon nykyisyys

Kartanorakennus toimii nykyisin juhla-, kokous- ja tapahtumatilana. Palvelusta vastaa Juvenes-Yhtiöt oy. Vuonna 2016 kartanossa aloitettiin julkisivuremontti, jonka kustannusarvio oli noin 1,1 miljoonaa euroa. Remontissa palautettiin julkisivujen värit mahdollisimman lähelle alkuperäisiä sekä puuikkunoiden alkuperäiset ulkopuitteet 1990-luvulla uusittujen tilalle. Lisäksi uusittiin vaurioituneet kipsikoristeet ja rappaukset. Kartano saa samalla uuden julkisivuvalaistuksen. Juvenes-Yhtiöt Oy suoritti sisätiloissa ehostustöitä elo-lokakuussa 2017 ja tilat avattiin uudelleen vuokrauskäyttöön 5.10.2017. Huvilarakennuksessa sijaitsee Tampereen kaupungin puistoyksikön ja ympäristöviraston toimistoja.

Hatanpään kartanon vieressä on Hatanpäänpuisto, jota kutsutaan myös Hatanpään kartanopuistoksi. Hatanpään niemellä, varsinaisen kartanopuiston vieressä, on 1970-luvulta lähtien ollut myös arboretum, puulajipuisto ja ruusutarha. (lähde)

Hatanpään kartanon alue on suosittu hääpotrettien kuvauspaikka. Alue on mielettömän kaunis ja lähistöllä palvelee kesällä kahvilakin. Pokemon villityksen jälkeen alueelle on pesiytynyt Pokemonien jahtaajien yhdyskunta, mutta heistäkin pääsee eroon siirtymällä hieman sivummalle :) Oma toiveeni olisi päästä tutustumaan vielä joku päivä Villa Idmaniin eli Hatanpään huvilaan, joka sekin vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta ja valokuvaukselliselta!

Jos olet kesällä tulossa Tampereelle, suosittelen ehdottomasti vierailua kartanoalueella! Paikalle pääsee autolla ihan viereen ja parkkitilaakin löytyy hieman. Lisäksi busseja kulkee Hatanpään valtatietä, josta on kävelyä vielä n. 500m kartanolle. Ainakin bussit 1, 21, 26, 11 ja 14 kulkevat valtatietä pitkin.

Onko Hatanpään kartano sinulle tuttu? Oletko käynyt tuoksuttamassa Arboretumin kauniita ruusuja?

Villa Idman eli Hatanpään Huvila.

♥