 |
| Ilmatar |
Kun elokuussa Kalevalapeiton ensimmäinen pala julkaistiin, itsevarmuuteni virkkauksen suhteen romuttui täysin. En ollut koskaan kuullutkaan klustereista, etukohosilmukoista ja muistakaan kielen solmuun laittavista termeistä, joita vilisi Kalevalapeiton ohjeissa.
Ensimmäinen pala, Ilmatar syntyi muistaakseni viikkoja ohjeen julkaisusta. Virkkaaminen oli käytännössä sitä, että katselin nenä kiinni tietokoneen ruudussa videota ohjeen virkkaamisesta. Pysäytin, yritin toistaa saman ja katsoin videota eteenpäin taas pari sekuntia. Turhauduin ja väsyin siihen, että olin tottunut katselemaan ohjelmia telkkarista ja virkkaamaan samaan aikaan - nyt sellaisesta ei voinut haaveillakaan. Kalevalapeitto jäi ja into lopahti ennen kuin se oli koskaan alkanutkaan. Kateellisena katselin somessa muiden tekemiä valmiita peittoja.
Jääräpäinen luonteeni päätti, että jos muutkin pystyvät yhden peiton virkkaamaan, miksen minä pystyisi? Siitä syttyi uusi, periksiantamaton intoni peiton valmistumista kohtaan. (Vitsailinkin Instagramissa, että tämä peitto olkoon seuraavan 100v projekti :D)
 |
| Sotkanpesä |
 |
| Maailman synty |
Kolmannen palan, Maailman synty, jälkeen virkkaaminen alkoi vähitellen helpottua. Neljännen palan, Kätketyn auringon, virkkaaminen oli jopa ihan kivaa - tunne, jota en todellakaan yhdistänyt ensimmäisiin paloihin ;) Viides pala syntyi vain parissa päivässä, kunnes Pohjan akka tuli vastaan. Avattuani ohjeen, piti henkäistä syvään ja todeta, että nyt tarvitaan jokin "välipala" virkkauksessa. Jatkoin taas hieman Pajuneliö-peittoprojektiani, joka on sopivan aivot narikkaan tyylistä ;)
Uskon vielä selättäväni Pohjan akankin - lopulta. Tämän vuoden tavoitteena onkin saada peitto valmiiksi. Enää 19 palaa jäljellä!
 |
| Kätketty aurinko |
 |
| Suuri tammi |
♥
Kauniita paloja olet saanut aikaan, itselläni ei tuo virkkuukoukku oikein tahdo taipua silmukoiksi!
VastaaPoistaKiitos, aikamoinen urakka on ollu jo tuo viisi palaakin. Ja pakko sanoa, että missään nimessä en suosittele Kalevalapeiton virkkaamista kenellekään aloittelijalle. Itse olen virkannut jo vuosia säännöllisesti ja silti meinasi itku tulla, kun ohjeet olivat täysin hepreaa.
PoistaIhailtavaa omistautumista ja halua oppia! :)
VastaaPoistaHeh, kiitos :) Sanoisinko paremminkin että härkäpäistä jääräpäisyyttä :D
PoistaMinäkin olen ajatellut etten ole enää virkkauksen suhteen ihan aloittelija, mutta kyllä tuon Ilmatar-palan kanssa sai muutaman kerran pyöräyttää silmiä, sen verran oli erikoisia termejä ohje täynnä! Tein palasta tyynyn. Minulla ei taitaisi kärsivällisyys riittää kokonaisen peiton tekoon, vaikka ihan mahdottoman kaunis se olisikin.
VastaaPoistaJoo, itselläni ainakin on aiheuttanut päänsärkyä, nyt jo menee vähän helpommin, onneksi :)
Poista