Käsintehtyä ja kaunista: Kööpenhamina kuudessa päivässä: päivä 5 - Rosenborg, Amalienborg ja Frederikin kirkko

Viides päivä Kööpenhaminassa sisälsi vierailun Rosenborgin linnaan, Frederikin kirkkoon eli Marmorikirkkoon, Amalienborgiin, Kastelletiin sekä Pientä merenneitoa katsomaan.

Viidennen päivän aamuna suuntasimme ensimmäisenä Rosenborgin linnaan. Linnalle pääsee esimerkiksi metrolla, jos jää Norreportin asemalla pois.

Rosenborgin linna

Rosenborgin linna on kuninkaallinen linna, nykyisin museo Kööpenhaminassa. Linnan rakennutti Tanskan kuningas Kristian IV vuonna 1606, ja kuninkaat asuivat linnassa 1700-luvun alkuun saakka.

Linna edustaa renessanssityyliä. Rakennustyön ensimmäisessä vaiheessa 1606 alkaen rakennettiin yksikerroksinen, nykyistä linnaa lyhyempi rakennus. Vuosina 1612–1615 linnaa laajennettiin, ja siihen tehtiin toinen kerros ja kaksi pientä tornia. Kolmas kerros ja suuri torni lisättiin 1624 sekä yksi pienempi torni vielä 1634. Kuninkaan ja kuningattaren asunnot olivat ensimmäisessä kerroksessa. Vain kuninkaan huoneisto on säilynyt.

Kristian IV vietti linnassa suurimman osan ajastaan. Myös hänen seuraajansa Fredrik III asui linnassa. Kristian V asui etupäässä muualla mutta käytti turvallista Rosenborgin linnaa valtion ja kuningasperheen aarteiden säilytyspaikkana. Fredrik IV oli viimeinen kuningas, joka vielä asui Rosenborgin linnassa säännöllisesti. Hän kuitenkin rakennutti ylellisempiä palatseja, jonne hän ja hänen seuraajansa siirtyivät asumaan Rosenborgin sijaan.

Viimeinen linnassa asunut kuninkaallinen oli kuninkaan sisar, jolla oli siellä huone vuoteen 1725 saakka. Sen jälkeen kuninkaalliset käyttivät linnaa enää erityistapahtumiin kuten syntymäpäiviin ja juhliin. Linnassa myös säilytettiin arvoesineiden lisäksi hovin huonekaluja, jotka olivat vanhentuneita mutta käyttökelpoisia.

Rosenborgin linna avattiin julkiseksi museoksi 1838. Siellä on näytteillä Tanskan kuninkaallisten esinekokoelmat 1500-luvulta 1800-luvulle. Linnasta tuli valtion omaisuutta 1849, mutta sen yksityiskokoelmat säilyivät kuninkaan omaisuutena. (lähde)

Rosenborgin linna on kaunis vehreine ympäristöineen. Linnan vieressä on kiva pieni kahvila, jonne livahdin itsekseni hieman lepuuttamaan selkääni ja jalkojani, jotka olivat erittäin kipeät useiden päivien kävelystä. Lisäksi kameran jatkuva kantaminen rasitti niskaa ja hartioita. Kahvilassa kirjoittelin postikortit siemaillessani kahvia :)

Frederikin kirkko eli Marmorikirkko

Rosenborgin jälkeen suuntasimme vähän matkan päähän Frederikin kirkkoon, joka on pohjoismaiden suurin kirkko.

Kirkon kupoli on halkaisijaltaan 31 m. Fredrik V muurasi kirkon peruskiven 1749, mutta kirkon rakentamisessa käytetty norjalainen marmori tuli niin kalliiksi, että urakka pitkittyi. Norjalaisen marmorin lisäksi käytettiin tanskalaista marmoria ja kirkko vihittiin käyttöön 1894. Kirkko on sisältä koristeltu hienoilla sinisillä, kultaisilla ja vihreillä apostoleja kuvaavilla freskoilla.

Marmorikirkossa oli paljon muitakin turisteja. Kirkkoon astuessa bongasi heti ensimmäisenä hiljaisuus-kyltin, jolla opastettiin vierailijoita huomioimaan muutkin ihmiset. Marmorikirkko oli valtava ja mielettömän kaunis. Kirkko oli yksityiskohtia täynnä ja tutkittavaa olisi riittänyt pitkäksi aikaa.

Amalienborgin aukiolla on Fredrik V:n suurikokoinen ratsastajapatsas.

Amalienborgin linna

Amalienborgin kahdeksankulmaista aukiota ympäröi neljä (Kristian IX:n palatsi eli kuningatar Margareetan talviasunto, Kristian VII:n palatsi, Kristian VIII:n palatsi eli Amalienborgin linnan museo sekä kruununprinssi Fredrikin asuinrakennus) lähes identtisen näköistä rakennusta. Rakennukset on rakennettu 1749 kaupunkiasunnoiksi aatelismiehille. Kuninkaallinen perhe alkoi hankkia Amalienborgin rakennuksia itselleen sen jälkeen kun Christiansborgin linna tuhoutui tulipalossa 1794. Kuninkaalliset ovat asuneet niistä ajoista lähtien Amalienborgissa.

Aukiota vartioivat karhunahkalakkeihin sonnustautuneet vartijat. Kuninkaallista henkivartiokaartin vahdinvaihtoa pääsee todistamaan silloin, kun kuningatar on paikalla. Vahdinvaihto tapahtuu klo 11.30, jolloin vahdit marssivat muodostelmassa Rosenborgin linnan lähellä sijaitsevilta kasarmeiltaan kaupungin halki ja saapuvat Amalienborgiin juuri ennen kuin kello lyö kaksitoista.

Kiersimme Amalienborgin linnan museon. Museo on kahdessa kerroksessa ja nähtävää riittää. Kannattaa siis varata aikaa, jos haluaa rauhassa kierrellä museossa. Tämäkin museo sisältyy Copenhagen cardiin, jollainen kannattaa ehdottomasti hankkia, sillä suurin osa Kööpenhaminan nähtyyksistä sisältyy korttiin.

Kastellet

Kastellet on tähdenmuotoinen linnoitus, jonka rakentaminen alkoi 1662 Fredrik III:n valtakaudella ja jatkui aina vuoteen 1725. Armeija käyttää linnoitusta vielä nykyäänkin. Alue on vehreä ja tunnelmaltaan rauhallinen. Alueelta löytyy tuulimylly, joka on rakennettu 1847.

Anglikaaninen St.Albanin kirkko on rakennettu 1887.

Kastellet on tähdemuotoinen linnoitus.

Kastellet linnoitusta ympäröi vesivalli.

Kastelletin pohjoinen portti sisäpuolelta katsottuna.

Kööpenhaminan yksi kuvatuimmista nähtävyyksistä: Pieni merenneito -patsas.

Pieni Merenneito

Kööpenhaminan varmasti kuuluisin ja tunnetuin nähtävyys sijaitsee aivan Kastellet-linnoituksen kupeessa. Pieni merenneito (Den lille havfrue) vaihtoi H.C Andersenin sadussa puhekykynsä ihmisjalkoihin voittaakseen prinssin sydämen, mutta joutuikin mykkänä todistamaan, miten prinssi hylkäsi hänet ihmisprinsessan tähden. Epätoivoisena tyttö heittäytyi veteen ja muuttui meren vaahdoksi.

Pieni merenneito on sananmukaisesti pieni ja se on ajan saatossa kärsinyt paljon ilkivallasta;mm. patsas-rukan pää on sahattu kahdesti irti, käsi on sahattu irti ja toukokuussa 2017 merenneito oli puolestaan maalattu punaiseksi vastalauseena Färsaarten valaiden pyynnille.

Muistomerkki 1. Maailmansodan aikana kuolleille tanskan kauppalaivaston merimiehille.

Nyhavn

Nyhavnin kauniit ja värikkäät talot.

Jos Pieni merenneito on Kööpenhaminan tunnetuimpia nähtävyyksiä niin Nyhavn tulee varmasti hyvänä kakkosena - Nyhavnin kauniin kirjavat talot ovat tuttuja monista postikorteista, joita turistit lähettävät matkaltaan.

Nyhavn (suom. ”Uusi satama”) on 1600-luvulta peräisin oleva satama-alue ja viihde-elämän keskus Kööpenhaminassa. Se ulottuu Kongens Nytorvilta satamarantaan, ja sen varrella on vanhoja värikkäitä taloja, baareja, kahviloita sekä ravintoloita. Talo numero 9 on vanhin: se valmistui vuonna 1681. Alue toimii nykyisin perinnesatamana, jossa on esillä historiallisia puulaivoja.

Nyhavn rakennettiin kuningas Kristian V:n aikana. Rakennustyöt teetettiin suurelta osin ruotsalaisilla sotavangeilla. Alue oli pitkään pahamaineinen merimiesten ja prostituoitujen kohtaamispaikka, jossa olut virtasi. Lasten satusetä H. C. Andersen asui 18 vuotta Nyhavnin varrella. (lähde)

Nyhavn oli valokuvaajan paratiisi - joka puolella löytyi kuvattavaa ja allekirjoittanut meinasikin haljeta onnesta saadessaan tallettaa kauniita ruutuja kameran muistikortille. Samalla mielessä pyöri tieto siitä, että viides päivä Kööpenhaminassa olisi viimeinen kokonainen päivä ja seuraavana päivänä koittaisi paluulento Helsinkiin.

Päivän 5 nähtävyydet: