Ulkomaille Teiskoon

Yhteistyössä VisitTampere //ilmainen osallistuminen bussikierrokselle saatu blogin kautta

Osallistuin Visit Tampereen järjestämälle bussikierrokselle "Ulkomaille Teiskoon".

Heinäkuussa kesälomallani bongasin Visit Tampereen sivuilta erilaisia opastettuja kävely- ja bussikierroksia. Osallistuinkin Mailman ainoo Pispala -kierrokselle, josta postasin täällä KLIK!

Teisko (ja sen muut lähimmät kaupunginosat Aitolahti, Kämmenniemi, Terälahti..) ovat jääneet itselle vieraammiksi kaupunginosiksi Tampereella, joten kierroksesta kuultuani innostuin heti, sillä nyt olisi loistava tilaisuus päästä tutustumaan Teiskoon eikä tarvitsisi stressata navigoinnistakaan.

"Ennen kuin Tampereen pohjoisin ulottuvuus Teisko liitettiin kaupunkiin vuonna 1972, seutukunta oli monen kaupunkilaisen mielestä vain kaukaista marja- ja mökkimaastoa, ja Teiskoon lähtijöitä kehotettiin leikkimielisesti ottamaan passi mukaan." (lähde)

Ulkomaille Teiskoon bussikierros lähti Hämeenkadun varrelta, Tampereen teatterin kupeesta, jossa hyppäsin yhdessä ystäväni kanssa tilausajobussiin klo 11 tiistaina aamupäivällä. Paikalla oli runsaasti muitakin "ulkomaille" lähteviä kesäpäivän viettäjiä.

Teiskon kirkon rakensi Matti Åkerblom vuosina 1787-1788.

Teiskon kirkko

Matkamme ensimmäinen etappi oli Teiskon kirkko. Teiskon kirkko on puurakenteinen ristikirkko, jonka sanotaan olevan järjestyksessään kolmas kirkko Teiskossa. Ensimmäinen tunnettu kirkko rakennettiin 1621, ja toinen vuonna 1669. Nykyisen kirkon rakensi Matti Åkerblom vuosina 1787–1788.

Matti Jokinen, Teiskon hautausmaan seurakuntapuutarhuri istutti meidät kirkon penkkeihin ja kertoi kirkon historiasta. Nautin suunnattomasti kuunnella ihmisiä, jotka osaavat kertoa tarinoita lukematta niitä suoraan paperista vaan kertovat niitä ulkomuistista. Matti Jokinen on aito ja alkuperäinen teiskolainen, joten hän tiesi, mistä puhui.

Sisätilojen jälkeen siirryimme ulos kirkon hautausmaalle, joka itse asiassa on Tampereen vanhin hautausmaa. Teisko kuuluu nykyään Messukylän seurakuntaan ja se onkin pinta-alaltaan hyvin laaja alue. Messukylän seurakuntaan kuuluu jopa 18 kaupunginosaa.

Kellotapuli rakennettiin noin kymmenen vuotta kirkon valmistumisen jälkeen.

Kirkossa on esillä lahjoituksena takaisin saatu kaappikello. Kaappikellon koneisto ja kellotaulu ovat ilmajokelaisen Efraim Könnin tekemät.

Hautausmaalla kiertelyn jälkeen hyppäsimme jälleen bussiin ja suuntasimme seuraavaan paikkaan.

Teiskon kotiseutumuseo

Teiskon kirkossa ja hautausmaalla vierailun jälkeen kuljimme vähän matkaa ja saavuimme Teiskon kotiseutumuseolle.

Vuonna 1974 Teisko-Seura hankki omistukseensa Kalliovaarin pirtin, ruotusotamiehen pirtin, seppä Ilmarisen pajan, Vähä-Taulaniemen vanhan viljamakasiinin ja pienen pärehöylärakennuksen. Seuran omistuksessa oli myös Kivirannan tilalta saatu suuri viljamakasiini. 

Päärakennukseksi oli jo aiemmin kaavailtu vanhaa Iso-Kivirannan vieraspytinkiä ja tutkittaessa sen huomattiin rappeutumisesta huolimatta olevan pelastettavissa. Kun Tampereen kaupunginhallitus ojensi auttavan kätensä avustuksen muodossa, saatiin tämä Suomen Kulttuurirahaston hallussa silloin ollut rakennus Teisko-Seuralle vapaasti museoitavaksi. 

Rakennuksen siirto ja pystytys alueelle alkoi heti vuonna 1974 ja seuraavana vuonna se oli Teisko-Seuran 20-vuotisjuhlissa kunnostettuna ja ensimmäistä kertaa yleisölle avoimena. Sen jälkeen on museon tontille pikku hiljaa siirretty myös muita seuran omistuksessa olleita ja hankkimia rakennuksia ja esineitä.

Kotiseutumuseolle saavuttuamme saimme meitä vastassaolleilta oppailta pikaisen historiapläjäyksen ennen kuin saimme omatoimisesti tutustua alueen rakennuksiin. Vierailulle oli varattu vain pieni hetki aikaa, joten ihan joka kolkkaan emme ehtineet kun jo piti palata bussiin ja suunnata seuraavaan kohteeseen.

Ehdimme kuitenkin matkaan lähteneen ystäväni kanssa kiertää nopsasti aitat, joista kerrotaan Teisko-seuran sivuilla seuraavasti: "Museon pihamaalla sijaitsee Kivirannan tilalta saatu tilava vilja-aitta, jonka hirressä on vuosiluku 1784 itse aitta on luultavasti kuitenkin vanhempi. Aitassa voi nähdä viljan tien leiväksi, sillä esillä on käsikivet sekä leivontaan ja viljan mittaamiseen liittyvää esineistöä. Aitan parvella voi vanhan mankelin ja erilaisten työkalujen lisäksi ihmetellä mm. perunajauhokonetta. Pienempi aitta on alkujaan Vähä-Taulaniemestä ja se ajoittuu myös 1700-luvulle."

Kiersimme vielä museon tilat läpi ja ihailimme kauniita vanhoja esineitä.

Ravintola Maisa

Kotiseutumuseolta suuntasimme bussikierrokseen sisältyvälle lounaalle Ravintola Maisaan, jonka lounas oli erityisesti kalaruoasta pitäville aikamoinen kalalajien ilotulitus! Ystäväni on enemmän kalan ystävä kuin allekirjoittanut, mutta rohkaistuin kuitenkin maistamaan kaikkea ja löysin jopa kalan, jota voisin syödä enemmänkin, savustettua rautua.

Ravintola Maisa sijaitsee karavaanareille tutulla Maisansalon karavaanarialueen lähistöllä. Ravintola Maisan piha oli erittäin kaunis punaisine puutaloineen ja rannassa oli pieni vierasvenesatamakin. 

Ravintola Maisaan pääsee myös paikallisbussilla, sillä bussi 90M ja 90MX pysähtyy ravintola Maisan vieressä.

Maitolaiturimuseo Velaatassa

Vatsat täynnä matka jatkui jälleen. 

Velaatan kylässä, 338-tien varressa sijaitsee Maitolaiturimuseo. Erikoismuseon muodostaa maitolaituri, joka taiteen ja tieteen keinoin esittelee lehmän, ihmisen, kaupunkilaisen ja maalaisen yhteistä menneisyyttä. Museon tähti on uhanalainen maatiaislehmä. Museon tavoitteena on pitää Teiskon Velaatta maailmankartalla.

Maitolaiturimuseo sijaitsee 338-tien varressa ja piti olla tarkkana liikenteen kanssa. Bussi oli onneksi iso, joten sen suojassa oli turvallista napsia kuvia. Sininen lehmä oli kieltämättä hauska ilmestys pellolla. Enpä ollut koskaan aiemmin kuullut siitäkään! Maitolaiturimuseo esitteli tällä kertaa maitolaitureiden historiaa. 

Aunessilta

Aunessilta on Tampereella entisen Teiskon kunnan alueella Kämmenniemen kaupunginosassa sijaitseva graniittinen, vuosina 1898–1899 rakennettu yksiaukkoinen holvisilta, jonka kokonaispituus on 46,7 metriä ja vapaa aukko 19 metriä. Sillan kaideväli on 4,6 metriä ja alikulkukorkeus 6 metriä. 

Aunessilta on perustettu kalliolle. Paarlahden sisämaavuonon ylittävän sillan on suunnitellut arkkitehti Georg Schreck. Sillan ylitti Tampereen ja Ruoveden välinen maantie, joka numeroitiin 1970-luvulla seututie 338:ksi. Silta oli yleisen liikenteen käytössä vuoteen 1983 saakka, kunnes sen korvaava Kaitaveden silta valmistui lähistölle. 

Aunessilta on nykyisin entisöity museosillaksi, ja se on vain kevyen liikenteen käytössä. Sillalle on kulku Kaitaveden sillan pohjoispuolelta olevalta levähdysalueelta. Silta kuuluu Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Sillan mielenkiintoisen muotoinen kiviholvi on Suomen suurin ja pohjoismaisestikin merkittävän kokoinen.

Kävelimme sillan yli bussin kiertäessä toista kautta sillan toiselle puolelle. Aunessillalla olen käynyt kerran aiemmin pari vuotta sitten samalla reissulla, kun kävimme Muroleen kanavalla. Aunessilta on todella kaunis ja upea ilmestys! Sillalla saisi upeita juhlapotretteja :)

Liutun Maalaistalo

Reissumme viimeinen kohde oli Liutun Maalaistalo, josta olin lukenut ja kuullut aiemminkin. Maalaistalo on kaunis niin sisältä kuin ulkoakin ja sisustustavaroiden lisäksi paikassa on ihana kahvila. Nautimme kahvit pullan kera ennen paluuta takaisin keskustaan.

Retkemme Teiskoon oli erittäin onnistunut ja lähtisin matkaan uudestaan milloin vain. Vaikka aikataulut olivat tiukat, ehdimme silti nähdä monta kohdetta ja itselleni jäi ainakin kipinä vierailla paikoissa uudestaankin. Lisäksi meitä suosi aivan huikea sää, sillä päivä taisi olla koko viikon aurinkoisin päivä.

Kiitos VisitTampere mahdollisuudesta osallistua reissuun ja kaikille niille, jotka ovat tehneet töitä kierroksen onnistumiseksi :)

Kesän 2017 opastetut kierrokset Tampereella

♥